23.04.2017 13:02
Jäsenille
  Etusivu >> Kilpailutoiminta >> Kilpailemisen alkeet >> Vetouistelu















 
 
 
 
 
 
VETOUISTELU

Suuria kaloja uistelemalla

Vetouistelussa pääsee alkuun yhdellä vavalla, mutta harrastuksen kehittyessä vapamäärä usein kasvaa.

Vetouistelu on eräs kalastuksen perinteisimmistä muodoista. Harrastus on kuitenkin muuttanut muotoaan uusien välineiden ja uistelutekniikoiden kehittyessä. Yhä edelleen uistelua voi harrastaa soutuveneellä, mutta asiaan vihkiytyneet kalastajat hankkivat varta vasten uisteluun soveltuvia veneitä.

Yksinkertaisimmillaan uistelemaan voi lähteä soutu- tai mökkiveneellä. Tällöin käytetään 1-4 vapaa kerrallaan. Vapoina voivat toimia lähes jokaisesta kalastajan kodista löytyvät avo- tai umpikelalliset vavat. Kahta vapaa voi käyttää vielä ilman vapatelineitä, mutta lisävavoille kannattaa hankkia vapatelineet kalastusvälineliikkeestä. Samalla voidaan hankkia siimaan kiinnitettävät levittäjät eli pikkuplaanarit. Plaanareiden avulla uistelija saa levitettyä uistelualuettaan. Vetouisteluun enemmän panostavien kannattaa hankkia myös uisteluun parhaiten soveltuvat hyrräkelat sekä tukevat 7-8 jalan mittaiset vavat.

Teknisempää uistelua voidaan harrastaa hieman kookkaampien moottoriveneiden kanssa. Tyypillisimpiä uisteluveneitä ovat 4,5-6 metrin mittaiset avo- tai HT- veneet. Merellä sekä suurimmilla järvillä käytetään myös erilaisia hytillisiä veneitä. Varsinaisissa uisteluveneissä käytetään monia vapoja samanaikaisesti, jolloin vapatelineet tai "vaparäkki" ovat välttämättömät. Uisteluveneissä on varsin usein myös plaanaajakelkat, joiden avulla saadaan pyyntiin jopa toistakymmentä viehettä kerrallaan. Syvemmältä kalastettaessa käytetään apuna siiman kiinnitettäviä syvääjiä tai syvätakilaa.

Tukevat vavat kohtuukokoisilla hyrräkeloilla ovat aktiivivetouistelijan perusvälineistöä.

Vaaput käytetyimpiä vieheitä

Uisteluissa käytetyimpiä vieheitä ovat vaaput. Ahvenia ja rantahaukia voidaan uistella hyvinkin pienillä vaapuilla. Kuhaa, haukea ja taimenta sekä muita lohikaloja uistellaan yleisimmin 8-12 senttimetrin mittaisilla vieheillä. Suuria haukia tavoitellaan jopa 20 senttimetrin kokoisilla suurvaapuilla. Vaappujen ohella uistelussa voidaan käyttää myös lusikkauistimia, jotka eivät ala uistellessa pyörimään ja kiertämään siimaa. Siiman kiertämisestä johtuen lippauistimet eivät sovellu uisteluun.

Värikkäät vieheet toimivat etenkin savisameissa tai humuspitoisissa vesissä. Kirkkaissa vesissä kalastetaan usein luonnonväreillä.

Uistelijan keloille puolataan yleisimmin noin 0,40 mm paksua monofilsiimaa. Kuitusiimat ovat yleistyneet ja lisänneet suosiotaan kovien vetolujuuksien ja hyvän tuntuman vuoksi. Muina varusteina tarvitaan riittävän kookas haavi tai nostokoukku. Lisäksi kalastajalla tulee olla kelluntahaalari tai pelastusliivit.

Uistelukausi alkaa keväällä heti jäiden lähdettyä ja päättyy syksyllä vesien jäätyessä. Varsin usein suurimmat saaliit saadaan keväisin ja syksyisin vesien ollessa viileät. Keskikesällä vesien lämmetessä kalat painuvat syvänteisiin ja ovat uistelijoiden hankalasti tavoitettavissa. Kesäkaudella saadaan kuitenkin hyvin kuhaa sekä rantavesistä pienehköä haukea ja ahvenia.

Useammalla kuin yhdellä vavalla uisteltaessa tarvitaan lupa vesialueen omistajalta. Lisäksi 18-64 -vuotiaat tarvitsevat valtion kalastuksenhoitomaksun. Yleisvesialueella kalastettaessa riittää pelkkä valtion kalastuksenhoitomaksu. Kalastusalueet ovat jo nykyään perustaneet suurimmille reittivesille laajoja uistelualueita, joten kalapaikkoja riittää kiitettävästi.

Teksti ja kuvat: Janne Rautanen



 
Powered by WebUpdate