24.03.2017 06:26
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2008 >> Tornionjoen kalastus














 
 
 
 
 
 
TORNIONJOEN KALASTUS

Lausunto ehdotuksesta Maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi kalastuksesta Tornionjoen kalastusalueella, 9.6.2008

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää, tutustuttuaan lausuntopyyntöön, sen liitteinä olevaan muistioon Ruotsin kanssa tehdystä pöytäkirjasta koskien kalastuksen järjestelyä Rajajokisopimuksen merialueella ja ehdotukseen Maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi kalastuksesta Tornionjoen kalastusalueella annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta, lausuntonaan seuraavaa.

SVK:n käsityksen mukaan Tornionjoen vaelluskalakannat ja erityisesti luonnonvarainen lohikanta ovat joen biologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti merkittävin luonnonvara. Tornionjoen lohikanta on koko Itämeren alueen tärkein luonnonvarainen lohikanta. Kalastussääntöjen ja rajoitusten tulisi pyrkiä juuri lohikannan kestävän käytön mukaiseen hyödyntämiseen, missä matkailukalastuksella on suurin aluetaloudellinen merkitys. Lausunnolla olevan ehdotuksen mukaan ei kuitenkaan Rajajokikomission merialueella rajoiteta kalastusta niin tehokkaasti, kuin lohikannan ja vielä uhanalaisemman meritaimenkannan ylläpito ja suojelu edellyttäisi.

Tarkoituksenmukaisinta olisi se, että Tornionjokisuun edustan välittömässä läheisyydessä Ruotsin ja Suomen merialueilla lohen, taimenen ja siian kalastusta rajoitettaisiin nykyistä enemmän vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi. Joen uhanalainen meritaimenkanta ei kestä pienimmässäkään määrin kutevaan kantaan kohdistuvaa lisäkalastusta.

SVK pitää Suomen ja Ruotsin välillä Rajajokisopimukseen liittyen Tornionjoen kalastussäännöstä käytyä neuvottelua ja neuvottelun tuloksena syntynyttä viiden vuoden siirtymäaikaa vuosille 2008-2012 epäonnistuneena. Ruotsalaisten aiemmat kalastusjärjestelyt Tornionjokisuun merialueella ja nyt lausunnolla olevan ehdotuksen mukaiset säännökset ovat ristiriidassa Suomessa asetettujen hallitusohjelman mukaisten tavoitteiden kanssa, eivätkä edistä Tornionjoen lohikannan myönteistä kehitystä. SVK:n näkemyksen mukaan on selvää, että ruotsalaisten vaatimuksesta 11. kesäkuuta alkavalla ja lokakuun 30 päivä loppuun saakka sallittavalla muun kuin lohen ja taimenen kalastuksella on haitallisia vaikutuksia lohen ja taimenen nousuun Tornionjokeen. Loheen ja meritaimeneen kohdistuvan ammattikalastuksen aloittamisen varhentamista ei voida Suomessa kestävästi perustella sillä, mitä ruotsalaisten painostuksessa on kirjattu pöytäkirjaan vuosien 2008-2012 kalastuksen aikarajoista Rajajokikomission merialueella. Esitetyt aikarajoitukset perustuvat aineiston mukaan ruotsalaisten uhkaukseen irtisanoa Rajajokisopimus, jollei merialueen kalastusjärjestelyjä sovita heille sopivalla tavalla. SVK muistuttaa, että ruotsalaisten Tornionjokisuun merialueella aiempina vuosina toteuttama suomalaisia säädöksiä vapaampi lohenkalastus ja lausunnolla olevan ehdotuksen esitetyt aikarajoitukset eivät nauti suomalaisten hyväksyntää

Ehdotuksen mukainen asetus varhentaisi lohen ja taimenen ammattikalastuksen aloituksen ajankohtaa Tornionjoen suulla Rajajokikomission merialueen Suomen puoleisella osalla nykyisestä 3. heinäkuuta (MMM asetus 369/2002) kahdeksalla vuorokaudella. Ehdotuksen pykäläkohtaisissa perusteluissa (4 § 1 mom.) esitetään harhaanjohtavasti, että lohen ja taimenen ammattimaisen kalastuksen aloittaminen varhentuisi aiemmasta vain yhdellä vuorokaudella. Kuitenkin 4 § 3 momentin perusteluissa ilmoitetaan ammattimaisen kiinteillä pyydyksillä tapahtuvan lohen ja taimenen kalastuksen todelliseksi aloituspäiväksi 25. kesäkuuta. Alueella lohen ja taimenen kalastus on sallittu vain ammattikalastajille, joten useampien kalastuksen aloituspäivämäärien esittäminen 4 § ei ole siltä osin johdonmukaista.

Rajajokikomission merialueella Suomen puolella kalastaa 10-11 ammattikalastajaa, jotka kuuluvat 1. tai 2. luokan ammattikalastajiin. Ammattikalastajilla on vuokralla yhteensä 40-45 lohenkalastuspaikkaa. Ehdotuksen mukaisilla säännöillä pyyntiponnistuksen kasvu lohenkalastuksessa Tornionjokisuun merialueella olisi huomattavasti suurempi nykyiseen verrattuna. Lohen vaelluksen ajoituksesta johtuen varsinkin suurempiin lohiin ja tärkeisiin emokaloihin kohdistuva pyynti lisääntyisi huomattavasti. Ehdotetun kahdeksan päivää varhennetun lohen ja taimenen kalastusajan osalta rysäkalastuksen pyyntiponnistus kasvaisi noin 160 rysävuorokautta (2 kiinteää pyydystä x 8 vrk x 10 kalastajaa) Yhden rysän vuorokausisaalis voi olla satoja kiloa lohta. Rajajokikomission merialueen lohisaalis voisi kasvaa pelkästään kahdeksan päivän varhennetun pyynnin osalta Suomen puolella jopa 40-50 tonnia, joka on yli kaksinkertainen määrä lohta verrattuna Tornionjoesta koko pyyntikaudella pyydettävään vapakalastuksen saaliiseen. Ehdotetulla kiinteiden pyydysten kalastuksen aloitusajan varhennuksella olisi varmasti negatiivisia vaikutuksia Tornionjoen lohen luontaiseen poikastuotantoon ja matkailukalastuksen kehittämiseen. Suomen puolelle asetettavien kalastussäännösten lisäksi tulee huomioida, että ruotsalaiset aloittavat lohenkalastuksen pöytäkirjan perusteella vielä suomalaisia aiemmin jo 19. kesäkuuta. Ruotsalaisten Rajajokikomission merialueen kalastus vaikuttaa merkittävästi pienentävästi Tornionjokeen nousevan lohen määriin, koska jokisuun pääuoma kulkee Ruotsin puolella. Siksi esitettyä ehdotusta voidaan kokonaisuutena pitää hyvin vaarallisena Tornionjoen luonnonlohikannan kehitykselle ja matkailukalastukselle.

Ehdotuksen mukaan heinäkuun 2. päivä Rajajokikomission merialueen ammattikalastajilta poistuisivat myös pyydysmäärärajoitukset kokonaan. Tämä ehdotus ei ole mitenkään linjassa uuden lohiasetuksenkaan kanssa, jonka mukaan luonnonlohelle vähemmän merkittävillä Pohjanlahden merialueilla ammattikalastajien lohenkalastuksen pyydysrajoitukset vähenevät portaittain 21 päivän ajanjaksoissa. Lohen vaelluksen, nousun ja lisääntymisen kannalta tärkeimmän alueen kalastusrajoitukset olisivat siten vapaammat, kuin missään muualla Pohjanlahden säätelyalueilla.

Muun kalan kuin lohen ja taimenen ammattimainen kalastus sallittaisiin ehdotuksen mukaan samalla alueella kiinteillä pyydyksillä jo kesäkuun 19 päivän alusta alkaen. Ehdotukseen sisältyy myös säännös, jonka mukaan rasvaeväleikatun lohen saa kuitenkin ottaa talteen 19. kesäkuuta alkaen. Kyseistä säännöstä voidaan pitää hyvin kyseenalaisena ja tarpeettomana, koska alueella pyydetään Tornionjoen luonnonlohta, eikä viljeltyjä istutuslohia joihin rasvaeväleikkauksella viitataan. Säännös vaikeuttaa huomattavasti myös kalastuksen valvontaa.

SVK vastustaa ehdotuksen linjauksia, joilla pyritään lähentämään Rajajokikomission merialueen lohenkalastuksen sääntöjä lohiasetuksen (190/2008) kanssa. Rajajokikomission merialue on Pohjanlahden muusta merialueesta poikkeava hyvin pienialainen erityisalue, jonka kautta kaikki Tornionjokeen nousevat lohikalat joutuvat kulkemaan. Tornionjoen edustan merialueen kalastusta tulee edelleen säädellä erityisen varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja varmistaa luonnonlohen ja meritaimenen kantojen elinvoimaisuus, sekä varmistaa matkailukalastuksen toimintaedellytykset.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että Maa- ja metsätalousministeriön päätös kalastuksesta Tornionjoen kalastusalueella (319/1998) pidetään pääosin sellaisenaan voimassa ja 4 § muutetaan siten, että 4 § 1 momentissa määritetyllä merialueella kaiken kiinteillä pyydyksillä tapahtuvan kalastuksen saa aloittaa nykyistä myöhemmin heinäkuun 16 päivän alusta. Tornionjoen lohikannan turvaamisen ja kalastusmatkailun kehittämisen näkökulmasta paras ratkaisu olisi, että kiinteillä pyydyksillä kalastaminen alueella kiellettäisiin kokonaan. Tornionjokisuun kalastussäädösten tulee edistää hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista luonnonlohen nousun turvaamisen, poikastuotannon mahdollisimman korkean tason ja matkailukalatalouden kehittämisen osalta.

SVK:n näkemyksen mukaan päätöksen 4 § muuttaminen Maa- ja metsätalousministeriön nyt ehdottamalla tavalla vaarantaisi Tornionjoen luontaisen lohikannan kehityksen myönteiseen suuntaan, vähentäisi joen luontaista poikastuotantoa merkittävästi ja estäisi matkailukalastuksen kehittymisen Tornionjoella. SVK pitää uhanalaisten luontaisten lohikalakantojen pyytämistä kiinteillä pyydyksillä teuraskalaksi kyseenalaisena ja kalakantojen kestävän käytön periaatteen näkökulmasta huonona ratkaisuna. Teuraskalaksi myytynä lohesta saatava tuotto on kansantaloudellisesti pienin

Rajajokikomission merialueen ammattikalastajien toimeentulosta ja tasavertaisuudesta ammattikunnan sisällä tulee huolehtia muulla tavalla kuin jokisuun lohenkalastusta lisäämällä. Voimassa olevien säädöksien, uuden lohiasetuksen ja Itämeren ajoverkkokiellon vaikutuksesta alueen ammattikalastajien lohisaaliiden voidaan perustellusti odottaa kasvavan ilman pyyntiajan lisäämistäkin. Kyseinen Tornionjokisuun merialue on poikkeuksellisen tärkeä erityisalue, johon lohet pakkautuvat kutuvaelluksellaan. Aluetta ei voida rinnastaa Pohjanlahden muihin kalastusalueisiin ja -sääntöihin. Hallitusohjelman mukainen rannikon ammattikalastuksen toimintaedellytysten turvaaminen on huomioitu riittävästi ja korostetusti uudessa lohiasetuksessa (190/2008), joka asetti 1. ja 2. luokan ammattikalastajat selvästi etusijalle Pohjanlahden lohenkalastuksessa.



 
Powered by WebUpdate