27.03.2017 19:31
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2008 >> Kalastusmatkailu














 
 
 
 
 
 
KALASTUSMATKAILU

Lausunto "Kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallisesta toimenpideohjelmasta 2008-2013", 2.5.2008

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää lausuntonaan seuraavaa.

Suomessa on erittäin hyvät mahdollisuudet kasvattaa kalastusmatkailua ja sen merkitystä työllistäjänä ja toimentulon lähteenä. Kalastusmatkailun kautta voidaan kestävästi hyödyntää Suomen runsaita vesistöjä ja kalavaroja.
Toimenpideohjelmassa on listattu 20 toimenpide-ehdotusta, joilla tavoitellaan alan tutkimuksen kehittämistä, neuvonnan ja hanketoiminnan lisäämistä, markkinoinnin parantamista, kalastuslupajärjestelmän kehittämistä ja kalavedenhoidollisia erityistavoitteita.
Esitetyt toimenpiteet painottuvat kansainvälisen kalastusmatkailun kehittämiseen. Ne ovat pääosin kannatettavia ja toteutettuina ne edistävät kalastusmatkailun kehittymistä.
Toimenpide-ehdotuksissa mainittu läänikohtaisen viehekalastusluvan säännösten muuttaminen kalastusopastoimintaan sopiviksi tulee toteuttaa mahdollisimman pian.

TOIMENPIDEOHJELMAN SISÄLTÖ

Kalastusmatkailu Suomessa pohjautuu nykyään ja lähitulevaisuudessa lähinnä kotimaisiin kalastusmatkailijoihin. Suomalaiset asiakkaat edustavat kaikkia kalastusmatkailun asiakasryhmiä satunnaisista kalastajista yritysryhmiin. Kalastusmatkailun kehittämiseen tähtäävissä uusissa hankkeissa tulee huomioida myös kotimainen kalastusmatkailu ja kehittää alaa palvelemaan sekä kotimaisia että ulkomaisia kalastajia.
Myös kotimaisten kalastajien palvelujen tarve on kasvussa ja vaatimustaso lähenee ulkomaisten kalastusmatkailulle asettamia vaatimuksia. Suomalainen vapaa-ajankalastus on kehittymässä kohti monilajista ja monipuolisesti eri kalastusmenetelmiä käyttävää vapakalastusta. Kalastusmenetelmien erilaistuminen ja harrastajien erikoistuminen tulee näkymään myös kotimaisen kalastusmatkailun kysynnässä.

Toimenpideohjelmassa pääpaino on valkolihaisten kalojen kalastuksessa. Se on kannatettavaa ja sopii hyvin Suomen kalakantojen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Yhtälailla mahdollista ja tärkeää on myös lohikaloihin perustuvan kansainvälisen ja kotimaisen kalastusmatkailun kehittäminen. Se vaatii muutoksia lohenkalastuksen ohjauksessa ja lohenkalastuksen painopisteen siirtämistä mereltä jokiin tai jokisuille.
Torniojoesta ja mahdollisesti muistakin Pohjanlahden joista voidaan kehittää korkeatasoisia kalastuskohteita, mikäli luonnonlohen tai istutetun kalan nousu jokiin ja jokisuille taataan.
Nykyinen merikalastusta suosiva politiikka ei anna hyviä lähtökohtia lohenkalastukseen perustuvaan kalastusmatkailuun. Kalastusmatkailun kautta saatava tulo lohen kalastuksesta olisi monikymmenkertainen merikalastukseen verrattuna.

 

Suomen runsaat jokivesistöt ja koskialueet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden myös muiden lohikalojen, kuten taimenen ja harjuksen kalastukseen pohjautuvien uusien, pro-tason kalastuskohteiden perustamiselle. Tavoite on saavutettavissa kalavesien hoidolla ja sitä tukevalla kalastuksen ohjauksella. Toimenpideohjelmassa jokivesien mahdollisuuksia kalastusmatkailukohteina ei oteta riittävästi huomioon. Jo nyt jokivedet ovat kotimaisen kalastusmatkailun vetonauloja ja tulevaisuudessa niiden kehittämisen tulee olla yksi päätavoitteista.

Hanketoiminnassa tulee yksittäisten kärkiyritysten sijaan keskittyä laajempien alueiden yhteismarkkinointiin. Hankkeet voidaan rajata kalastusmuodon tai vesistöalueen mukaisiksi kokonaisuuksksi. Yksittäisten, vakaalla pohjalla toimivien kärkiyritysten markkinointiin viranomaisrahoituksella ei tule käyttää liikaa voimavaroja. Vakiintunut, runsas kesäaikainen kysyntä ja rajallinen palvelukapasiteetti voivat toimia kärkiyrityksien osalta kasvua rajoittavina tekijöinä Uutta hanketoimintaa suunniteltaessa tulee selvittää suunnittelualueiden osalta soveltuvan majoituksen käyttöasteita ja mahdollisia alueen kalastusmatkailun kasvua rajoittavia tekijöitä Alueellinen hanketoiminta on tarkoituksenmukaisinta suuren kasvupotentiaalin omaavilla kohteilla, joiden kalastuslupa-asiat ja peruspalvelut ovat kunnossa.

Käynnistettävän hanketoiminnan yksi päätavoitteista tulee olla hyödyntämättömien, olemassa olevien palveluiden ja kohteiden valjastaminen toimimaan osana kalastusmatkailusektoria. Resurssien oikealla kohdentamisella saavutetaan kustannustehokkaasti merkittävää lisäystä kotimaisten ja ulkomaisten kalastusmatkailijoiden määriin.

Merkittävintä kasvupotentiaalia löytyy kalastusmatkailun sektorilla muun muassa Kainuun ja Lapin alueiden suurten hiihtokeskusten hiljaisesta kesäkaudesta. Pohjois-Suomen hiihtokeskusten ympäristöissä on poikkeuksetta tarjolla hyviä kalastuskohteita sekä valkolihaisten kalalajien että lohikalojen pyyntiin. Kohteissa vuokramökkien tarjonta on runsasta ja varustelutaso vastaa kansainvälisiä vaatimuksia. Hiihtokeskuksissa on kesäkausina runsaasti majoituskapasiteettia vapaana. Alueiden opas- ja safariyrityksien toimintaan kalastus olisi luonteva lisä kauden jatkamiseksi. Monikieliset palvelut sekä markkinointi- ja varausjärjestelmät ovat pitkälle kehitettyjä ja kalastuksen lisääminen tarjontaan onnistuu suhteellisen pienin ponnistuksin hanketoiminnan, neuvonnan ja koulutuksen avulla. Kainuussa ja Lapissa kalastuslupien saanti on järjestetty esimerkillisesti ja lupa-asiat eivät rajoita kalastusmatkailutoimintaa. Käytettävissä on laajoja joki- ja järvialueiden yhteislupia ja lukuisia pienempiä erityiskohteita. Mahdollisina kohteina voidaan mainita mm. Ruka/Kuusamon alue, Ylläs/Tornion-Muonionjoki ja Levi/Ounasjoki. Pohjois-Suomessa kalastusmatkailun kautta luotavilla uusilla työpaikoilla olisi myös suuri alueellinen merkitys.

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Ehdotukset 7 ja 14
Toimenpide-ehdotuksissa on esitetty, että kalastusmatkailupalveluiden myynti- ja markkinointiorganisaatioiden sekä majoitusyrittäjien valmennus ja aktivointi hanketoimintoineen kuuluisi Kalatalouden Keskusliiton vastuualueelle. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöllä on vapakalastuksesta ja siihen liittyvästä koulutuksesta pitkäaikaisin ja paras osaaminen sekä tietämystä kansainvälisestä toiminnasta, yritystoiminnasta ja markkinoinnista. SVK:n osaamista alueellisissa ja valtakunnallisissa kehittämishankkeissa tulee hyödyntää toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Toimenpide-ehdotuksessa on esitetty perustettavaksi päätoimisen kalastusmatkailuneuvojan asiantuntijatehtävää alan järjestöön. Mikäli ehdotus toteutetaan, SVK esittää toimen perustamista Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön.

Ehdotus 13
SVK pitää tärkeänä, että mahdollisessa valtakunnallisessa seuranta- ja asiantuntijaryhmässä on riittävä vapaa-ajankalastajien edustus.

Ehdotus 18
Kalastusoppaiden toimintamahdollisuudet tulee mahdollisimman pian turvata tarvittavalla kalastuslain muutoksella.

Ehdotus 20
Laaja-alaisten "Ison kalan" pilottikohteiden perustamista järville niin, että viranomaistoimenpiteillä rajoitetaan yleiskalastusoikeuksia ja tuetaan elinkeinon harjoittamista (perusrakenteet ja kalavesien hoito), SVK ei pidä kaikilta osin perusteltuna.
Kalaston rakenteen muuttaminen halutunlaiseksi (isoja yksilöitä) onnistuu parhaiten oikealla kalastuksen säätelyllä, joka kohdistuu erityisesti verkkokalastukseen. Yleiskalastusoikeuksilla harjoitettavaa pyyntiä (onginta, pilkintä, viehekalastus) voidaan kalastusoikeuksien rajoittamisen sijaan ohjata käyttämällä tarkoituksenmukaisia alamittoja.



 
Powered by WebUpdate