29.04.2017 22:25
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2008 >> Tenon kalastus















 
 
 
 
 
 
TENON KALASTUS

Lausunto Tenojoen kalastussopimuksen 7 artiklan mukaisiin kalastussääntöneuvotteluihin liittyen, 4.2.2008

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää lausuntonaan seuraavaa.

1. Kalastuslupien hintojen uudistaminen

Esitetty venekalastus- ja rantakalastuslupien hintojen nosto viidellä eurolla on suurempi kuin yleinen kustannustason nousu. Rantakalastusluvan osalta esitetty hinnan nousu on 20 %. Tenojoen kalastuslupien hinnat, erityisesti venekalastusluvan hinta, koetaan jo nykyisin hyvin korkeana. Puoliso- ja lapsilupien hinnat ovat oikealla tasolla. SVK esittää, että kalastuslupien hintoja ei nostettaisi nykyiseltä tasolta.

Lupasäännösten uudistamisen yhteydessä SVK esittää 16 vuoden sijaan 18 vuotta ikärajaksi edullisten "Lapsilupien" myöntämisessä ja luvan nimeksi "Nuorisolupa". 18 vuoden ikäraja vastaa suomalaisten yleistä lupakäytäntöä ja kalastuksenhoitomaksun ikärajaa, sekä norjalaisten lohenkalastusmaksun perheluvan ikärajaa. Ikärajojen yhdenmukaistaminen selkeyttää lupakäytäntöä.

Venekalastuslupien osalta SVK esittää hinnan laskemista rantakalastusluvan hinnan tasolle käytettäessä paikkakuntalaista soutajaa. Hinnoittelun muutos ohjaisi kalastajia käyttämään paikkakuntalaisten soutajien palveluja nykyistä enemmän ja tasaisi kalastuspainetta joella. Muutoksella tuettaisiin myös matkailukalastukseen liittyvää yritystoimintaa alueella.

2. Kalastus Boratbockan erityiskalastusalueella

Boratbokcan perhokalastusalueen kalastajakiintiö 35 henkilöä on ollut ylimitoitettu ja kiintiön poistaminen on oikeansuuntainen ratkaisu. Perhokalastus on sallittua lähes kaikkialla jokivarren alueella ja kalastajia tulisi ohjata kalastamaan myös muilla alueilla.

Boratbokcan alueella ulkopaikkakuntalaisten venekalastuksen kieltäminen myös käytettäessä paikkakuntalaista soutajaa voi vaikuttaa kielteisesti matkailukalastuksen yritystoimintaan alueella. Toisaalta ratkaisu vähentänee häiriötilanteita eri kalastusmuotojen harrastajien kesken.

3. Venekalastuksessa käytettävien vapojen määrä

Tenojoen kalastussääntö ja Suomen ja Norjan valtioiden välinen sopimus Tenojoen kalastussäännöstä on säädetty lailla perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja näin ollen se ohittaa kansalliset kalastuslait ja asetukset Suomen ja Norjan rajajokiosuudella. Sopimuksen 7 artikla määrittää ne asiat, mitkä lainsäätäjä on delegoinut viranomaiselle, eikä niitä ilman eduskunnan päätöstä voida muuttaa. Venekalastuksessa käytettävien vapojen tai vieheiden määrä ei kuulu asioihin, joiden rajoituksista voitaisiin päättää TE -keskuksen ja fylkesmannin välisissä sopimusneuvotteluissa.

SVK esittää venekalastuksen maksimi vapamäärän suositukseksi 3 vapaa / vene ja suosituksen kirjaamista Tenojoelle laadittaviin herrasmiessääntöihin.

Lapin TE -keskuksen ja Finnmarkin lääninhallituksen neuvotteluissa esitettäväksi sovittu neljän vavan rajoitus on kuitenkin oikeansuuntainen ratkaisu. 3-4 vapaa suuremmilla vapamäärillä uistelu voi aiheuttaa erityisesti kokemattomien kalastajien osalta vaaratilanteita ja erimielisyyksiä muiden kalastajien kanssa.

Tenojoen kalastuksen säätelystä

SVK näkee edelleen kalastuksen herrasmiessäännöt hyvänä keinona valistaa kalastajia käyttäytymään toisiaan huomioiden ja suosituksilla voidaan myös ohjata kalastusta niiltä osin kuin Tenon kalastussopimuksen 7 artikla ei anna siihen sääntömuutoksin mahdollisuuksia. Tältä osin uudistamme vuonna 2006 Lapin TE -keskukselle antamamme lausunnon Tenojoen kalastussopimuksen 7 artiklan mukaisiin kalastussääntöneuvotteluihin liittyen.

Kalastussäännön uudistaminen on Tenojoen anadromisten lohikalojen ja sisävesikalojen luonnonkantojen suojelemiseksi ja ylläpitämiseksi tarpeellista. Nykyiset säädökset eivät ole riittäviä turvaamaan alueen luonnonkantojen monimuotoisuutta ja säilymistä. Kalastussäännön uudistaminen on myös kalastuksen uudelleen järjestämiseksi tarpeellista. Valtioiden välinen sopimus Tenojoen kalastussäännöstä ja sen 7 artiklan mukaiset mahdollisuudet muuttaa kalastuskäytäntöä ovat nykytilanteessa riittämättömiä ja vanhentuneita. Kalastuskäytäntöä tulisi voida muuttaa Lapin TE -keskuksen (ennen lääninhallitus) ja Fylkesmannen i Finnmark´in yhteisin päätöksin vastaamaan nykyisiä säätelytarpeita sekä paikkakuntalaisten että ulkopaikkakuntalaisten osalta.

Kalastuskäytäntöä ei tulisi uudistaa vuosittain vaan pidemmällä ajanjaksolla, jotta kalastusmatkailun toimintaedellytykset säilyisivät tulevaisuudessakin hyvinä. Kalastusmatkailuun liittyvää yritystoimintaa on kehitettävä ja tuettava erityisesti paikallisen väestön mahdollisuuksia alan yrittäjyyteen.



 
Powered by WebUpdate