23.04.2017 13:02
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2006 >> Ankeriaskannan elvytys















 
 
 
 
 
 
ANKERIASKANNAN ELVYTYS

Lausunto Euroopan yhteisöjen komission esittämään ehdotukseen asetukseksi eurooppalaisen ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä 31.1.2006

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää tutustuttuaan viitetelefaksinne yhteydessä lähetettyyn Euroopan yhteisöjen komission esittämään ehdotukseen asetukseksi eurooppalaisen ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä lausuntonaan seuraavaa.

SVK on jo lausunnossaan tiedonannosta ankeriaskannan hoitamiseksi alkuvuonna 2004 todennut pitävänsä eurooppalaisen ankeriaskannan hoitoon tähtäävää kansainvälistä toimintasuunnitelmaa ja siihen mahdollisesti liittyviä kansallisia hoitosuunnitelmia tarpeellisina. Ehdotuksessa esitetyt tavoitteet ovat asiallisia ja tässä tapauksessa ne myös noudattelevat kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisin perustein laadittuja suosituksia. Ankeriaskannan romahtamisen syitä asetuksen perusteluissa ei kuitenkaan tuoda esiin, vaikka juuri niiden poistamiseen olisi panostettava.

Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu se, että vaellusvaiheen saavuttaneista ankeriaista eli ns. hopea-ankeriaista pääsisi mereen vähintään 40 % "verrattuna parhaaseen arvioon määrästä, joka kyseiseltä ankeriasvesistöalueelta voisi päästä mereen, jos kalastusalueeseen tai ankeriaskantaan vaikuttavaa ihmisen toimintaa ei olisi".

Suomen luonnontilaltaan muuttuneista vesistöistä ei tämänkaltaisia aineistoja ole olemassa luonnonvaraisten ankeriaiden osalta eikä juuri istutusankeriaidenkaan osalta. Luonnonvaraisesti vesillemme saapuneet ja toivottavasti tulevaisuudessakin saapuvat ankeriaat ovat jo olleet pienikokoisia kasvuankeriaita ja lasiankeriaita on tuotu vain istukkaiksi. SVK pitää tärkeänä, että Suomen ankeriaanhoitosuunnitelma laaditaan todellisten olosuhteittemme mukaisesti, eikä sen muotoilussa tule seurata ehdotuksen niitä määräyksiä, jotka eivät sovellu oloihimme.

Asetusehdotuksen 1 artiklassa mainitaan kohdealueiksi jäsenvaltioiden jokisuut ja joet eli hopea-ankeriaiden vaellusreitit mereen. Suomessa ei ole sellaista tehokasta vaellusankeriaan pyyntiä joissa ja jokisuistoissa, kuin monin paikoin muualla Euroopassa. Näin ollen kunkin kuun 15 ensimmäisen päivän rauhoituksella tuskin on nykyoloissa suurtakaan merkitystä. Vaellukselle lähtevien ankeriaiden suojelun tulee Itämeren alueella kohdistua myös ja kenties ennen kaikkea mereisten vaellusreittien kapeikkoihin kuten Juutinraumaan ja Tanskan salmiin.

SVK pitää tärkeänä, että Suomen osalta korostetaan myös sisävesiemme ja rannikkovesiemme teholtaan varsin maltillisen ankeriaan pyynnin merkitsevän sitä, että vesillemme saapuneista ja istutetuista ankeriaista kasvaneista vaellus- eli hopea-ankeriaista pääosa pääsee lähtemään vaellukselle. Tästä syystä juuri lasiankeriasistutusten jatkuvuus on osaltamme varmistettava 3 artiklan b kohdan toteuttamiseksi. Samoin vesipuitedirektiivin hengen mukaisesti on varmistettava ankeriaille toimivat vaellusväylät niin merelle päin kuin ylöspäinkin.

SVK toteaa vapaa-ajankalastajien olevan merkittävin ankeriaankalastajaryhmä maassamme. EU:n kalastussäännöstön ja kalastuksen ohjauksen tavoitteet ja asiantuntemus ovat luonteeltaan vain elinkeinokalastuksen ylläpitoon tähtääviä. Kalakantojemme muodostaman luonnonvaran kansallisen talteenoton ylläpito edellyttää vapaa-ajankalastajien panoksen huomioonottamista, eikä sitä tulee vaarantaa hyväksymällä olosuhteisiimme soveltumattomia määräyksiä ja ohjausta. SVK edellyttää, että vapaa-ajankalatalouden asiantuntemusta käytetään tämänkaltaisten sisävesiimmekin vaikutuksensa ulottuvien asetusten, määräysten ym. ohjeistuksen kohdalla.

SVK kiittää mahdollisuudesta antaa tämä lausunto ja haluaa tulevaisuudessa olla mukana valmisteltaessa Suomen ankeriaskannan hoitosuunnitelmia ja kalastusta koskevaa ohjausta.



 
Powered by WebUpdate