27.03.2017 19:28
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2003 >> Istutus- ja maksuvelvoitteet














 
 
 
 
 
 
ISTUTUS- JA MAKSUVELVOITTEET

Lausunto kalataloudellisten istutus- ja maksuvelvoitteiden toimeenpanoa ohjastavan työryhmän raportista, 7.10.2003

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää tutustuttuaan viitekirjeen yhteydessä lähetettyyn kalataloudellisten istutus- ja maksuvelvoitteiden toimeenpanoa ohjeistavan työryhmän raporttiin (Työryhmämuistio MMM 2003:12) lausuntonaan seuraavaa.

Työryhmä on muistiossaan käynyt läpi hyvin yksityiskohtaisesti vesilain ja ympäristönsuojelulain nojalla annettujen lupavelvoitteiden toteuttamiseen liittyviä seikkoja. Kalataloudelliset lupavelvoitteet ovat ensisijaiset toimenpiteet kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien haittojen torjumisessa. Vasta, jos niiden avulla ei saada vahinkoja kokonaan tai osittain torjuttua, tulee kalataloudellinen vahinko korvata haitan kärsijöille. Vesiemme kalakantojen kalataloudellisen hyödyntämisen kannalta tämänkaltainen järjestelmä on merkitykseltään keskeinen kalastuskelpoisten kalakantojen ylläpitämiseksi luonnontilaltaan muutetuissa vesistöissä. Lupavelvoitteiden laadukas toteuttaminen on tärkeätä tilanteissa, joissa luvanhaltija on velvoitettu joko suorittamaan kalojen ja rapujen istutuksia tai maksamaan kalatalousmaksu kalatalousviranomaiselle kalakannoille tai kalastukselle aiheutuvasta haitasta sillä vesialueella, missä lupahankkeen toteuttamisesta aiheutuu haittoja. Se edellyttää myös toimivaa toteuttamisen valvontaa.

Työryhmän on laatinut 46 eri toimenpide-ehdotusta velvoitehoitotoiminnan kehittämiseksi. Ehdotukset kohdistuvat koko lupavelvoiteketjuun aina hankehakemuksen laatimisesta, käsittelystä ja sisällöstä niiden toteutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja sen valvontaan sekä tuloksellisuuden seurantaan. Muistiossa on annettu erityistä merkitystä istutustoiminnan ja istukkaiden laadukkuudelle sekä velvoitehoitotoiminnan toteuttamista koskevan tiedon tallennukselle ja niiden saatavuudelle.

SVK pitää muistion sisältämiä toimenpide-ehdotuksia pääosin tarpeellisina toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Ne ovat merkitykseltään varsin erilaisia; päivänvaloistutuksista kalojen geneettisen taustan tuntemiseen. Ehdotusten joukossa on myös maininta siitä, että lupapäätösten vastaisia alamittaisia istukkaita ei hyväksytä. Tällä viitattaneen jonkinlaisten kertomien tai muiden korvausjärjestelmien olemassaoloon ja käyttöön istukasmäärien laskennallisissa arvioinneissa. Näiden käytön tulisi olla mitä julkisinta ja tutkimustuloksin perusteltua ja tietysti lupapäätöksiin nojaavia.

SVK korostaa sitä, että myös muille kuin vain ahtaasti ja perinteisesti asianosaisiksi katsotuille tulee olla ajantasaista tietoa velvoitehoitoa koskevasta toiminnasta. Vapaa-ajankalastajien paikalliset ja alueelliset yhteisöt ovat tässä suhteessa yleensä jääneet aktiivisen tiedonjaon ulkopuolelle. Avoimmuutta tavoiteltaessa myös ne tulisi kytkeä aktiivisen informoinnin piiriin. Kotiseudun vesien ja kalavesien tilaa ja laatua koskevissa asioissa vapaa-ajankalastajia järjestöineen tulee pitää asianosaisina. He ovat jopa haitankärsijöitä silloin kun velvoitehoito jää tuloksiltaan heikoksi, eikä korjaa kalakannoille aiheutuneita haittoja. Kysymyksessä ei ole enää pelkästään vesialueiden omistajien vaan myös yleiskalastusoikeuksien käyttäjien intresseistä. Kalastusalueiden kokouksissa käyvien virkistyskalastajaedustajien välityksellä tiedonkulku on nykyaikaan liian hidasta.

SVK:n käsityksen mukaan vesien kalastusedellytysten ylläpito edellyttää varsinkin talouskalalajien hoitovelvoitteiden kohdalla erityistä joustavuutta mm. kalakantojen tilan ja vuosiluokkavaihteluiden vuoksi. Hoidettaessa mereisten vaelluskalakantojen menetetyistä poikastuotantoalueista koituvia haittoja tilanne on tältä osin vakaampi. Kalastusoloissakin saattaa tapahtua muutoksia vuosien kuluessa. Kalatalousmaksujen sisällyttäminen lupaehtoihin on tämän vuoksi tullut yhä perustellummaksi. Tähän tilanteeseen ovatkin ympäristölupavirastot reagoineet. SVK ei tässä asiassa yhdy muistiossa esiteltyyn kalavedenomistajien keskusjärjestön näkemykseen kalatalousmaksujen käytön ongelmallisuudesta. Kalatalousviranomaisille on luotava asialliset puitteet kalatalousmaksujen tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Tulevaisuudessa vesiluontomme tilan ja laadun ylläpito ja ennallistaminen vesipuitedirektiivin toteuttamisen/soveltamisen puitteissa vesiluontoa ja sen tasapainoa horjuttamatta saattaa olla nykyistä suurempaa tasapainoilemista monen eri tekijän ristipaineissa. Tämäkin seikka edellyttää joustavuutta ja eri viranomaisten keskeistä yhteistyötä velvoitehoidon toteuttamisessa.

Vastuutahoiksi on nimetty niin lupahakemusten laatijat ja luvanhaltijat, lupaviranomaiset, kalatalousviranomaiset tutkimuslaitokset jne. SVK:n käsityksen mukaan toimenpide-ehdotusten toteuttaminen edellyttää maa- ja metsätalousministeriöltä erityistä panosta tämän työryhmämuistion ehdotusten läpimenon "paimentamiseen". Kalavesiemme velvoitehoitoon kohdistuvat odotukset ja toisaalta jo kuluvat panostukset ovat niin suuret, että tämä haaste on yksinkertaisesti hoidettava.

SVK haluaa taas tässä yhteydessä todeta, että jälleen kerran maa- ja metsätalousministeriön työryhmä on asetettu nimeämättä siihen ainoatakaan vapaa-ajankalatalous- ja elinkeinokalatalousjärjestöjen edustajaa, vaikka kalavesien velvoitehoidon menestyksellisyys koskee erityisesti näitäkin kalastajaryhmiä.



 
Powered by WebUpdate