24.03.2017 06:20
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2003 >> Saaristo-ohjelma 2003-2006














 
 
 
 
 
 
SAARISTO-OHJELMA 2003-2006

Lausunto Saaristo-ohjelmasta 2003-2006, 11.2.2003

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää tutustuttuaan viitekirjeen yhteydessä lähetettyyn sisäasianministeriön julkaisuun 1/2003 - Saaristo-ohjelma 2003-2006 - lausuntonaan seuraavaa.

Saaristoasian neuvottelukunnan asettaman varsin laajapohjaisen ohjausryhmän työhön perustuvan saaristo-ohjelman tavoitteena on ollut löytää uusia keinoja alueellisen kehityksen edistämiseen maaseutumaisilla saaristoalueilla ottaen samalla huomioon luonnon ja sen monimuotoisuuden sekä maisema- ja kulttuuriarvojen suojelun. Työn painopistealueiden joukossa mainitaan mm. vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen, matkailun ja virkistystoimintojen sekä kalatalouden edellytysten parantaminen. Ohjelmassa on päädytty tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta 52 yksityiskohtaiseen esitykseen.

SVK:n huomiota on kiinnittänyt erityisesti ohjelmassa painotettu mahdollisuus varata saariston ja rannikon ranta-alueita enenevässä määrin yleensä muut käyttömuodot poissulkevalle rakentamiselle ja elinkeinoille. Valtakunnan rantojen kaavoitustilanteesta esitetyt keskimääräiset käyttöprosentit eivät anna oikeata kuvaa väestörikkaiden maakuntien tilanteesta. Ainakin jo runsaasti käyttöön otetuilla Etelä-Suomen rannikon ja saariston rantavyöhykkeillä olisi tarkoituksenmukaisempaa pyrkiä sijoittamaan uusi asutus - niin pysyvä kuin vapaa-ajankin - kauemmas rantaviivasta ja varata rannan läheiset maa- ja vesialueet sekä liikkuvan virkistyskäyttäjäjoukon että paikallisen asujamiston yhteiseen käyttöön. Mm. Ruotsissa laajat asutetut saaristoalueet ovat näin rakennettuina maisemakuvaltaan ja virkistyskäyttöarvoltaan varsin luonnonmukaisia. Myös luonnon ja sen monimuotoisuuden varjelu onnistuisi ohjelmassa esitettyjä rakentamisratkaisuja paremmin. Tämä ratkaisu tukisi ohjelman VISIO 2020 kohdassa mainittua, matkailua tukevaa vapaiden rantojen säilymistä yleisessä virkistyskäytössä.

SVK arvostaa ohjelman tiivistelmässä esitettyä näkemystä, jonka mukaan vapaa-ajan kalastuksen monipuoliset kehitysmahdollisuudet on tehokkaasti hyödynnettävä. Tämä ei ole ristiriidassa elinkeinokalastuksen kanssa, kun pyritään suunnitelmalliseen kestävän käytön mukaiseen kalatuotannon hyödyntämiseen. Viime aikoina elinkeinokalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen välisiä ristiriitoja on tietämyksen kasvun ja kasvaneen keskustelun ilmennyt aikaisempaa vähemmän. Laajentuneiden yleiskalastusoikeuksien tarjoamia kalastusmahdollisuuksia hyödyntävät onkijat, pilkkijät ja viehekalastajat eivät saalismääriltään ole saaristoalueella muutoin kalastavien vapaa-ajankalastajien veroisia. Selkeämmin elinkeinokalastajien kalastusmahdollisuuksiin vaikuttaa nykyisin yksityisten kalaveden omistajien, osakaskuntien ja kalastusalueiden tarjoamien kalastusmahdollisuuksien rajallisuus. Tähän elinkeinokalastajien kalavesien (kalastusmahdollisuuksien) puutteeseen ohjelmassa (kohta 8.1/18) esitetään ratkaisuksi vapaaehtoisia järjestelyitä. Kenties kalastusmahdollisuuksien tarjonnan suunnitelmalliseen lisäämiseen niin elinkeinokalastajien kuin paikallisten vapaa-ajankalastajien kohdalla olisi jo aihetta etsiä lainsäädännöllisiä ratkaisuja mm. kalastusalueita koskevia velvoitteita lisäämällä.

Kalatalouden tulevaisuuden turvaamiseksi tehtyjen esitysten B) osalta SVK toteaa, että elinkeinokalatalouden kehittämiseksi esitetään monia perinteellisiä ratkaisuja, joita on jo muissa yhteyksissä niin esitetty kuin kokeiltukin. Ilman vahvaa julkista rahoitusta ne eivät toteudu. SVK:n käsityksen mukaan saariston luonnonvaraisten kalakantojen hyödyntäminen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti luo niin elinkeinokalataloudelle kuin vapaa-ajankalataloudellekin parhaan perustan. Tarkoituksenmukaisilla ja taloudellisesti perustelluilla istutuksilla saalilajistoa voidaan monipuolistaa ja tehdä kalavedet vapaa-ajankalastuksen kannalta houkuttelevammaksi. Samoin rannikkojoissa luonnonvaraisesti lisääntyvien tai ylläpidettävien vaelluskalakantojen merkitys kalastuskohteena on vapaa-ajankalastuksen kannalta merkittävä, mutta elinkeinokalataloudessa esim. lohen kohdalla kilpailu viljellyn lohen kanssa näyttää kääntyneen luonnonlohen häviöksi sekä laadun että hintojen osalta. Tässä suhteessa istutetun lohen valikoivan pyynnin kehittelyyn tarvittavat voimavarat on syytä ohjata esim. lohen joki- ja jokisuukalastuksen elvyttämiseen.

SVK:n käsityksen mukaan korkeatasoisten vapaa-ajankalastuspaikkojen merkitys saaristoalueilla on kasvamassa. Niissä olisi oltava hyvä palveluvarustus niin majoituksen kuin ravitsemuksenkin kannalta, kunnolliset monipuoliset mahdollisuudet tarjoavat kalavedet ympärillä, helppo saavutettavuus, korkeatasoiset opaspalvelut jne. Vapaa-ajankalastajat liikkuvat saaristossa koko avovesikauden ajan, ja heillä on merkitystä "normaalia" matkailukautta selvästi pitemmällä ajalla. Saariston ja rannikon vesialueilla toimii jo nykyisin kalastusopaspalveluita tarjoavia erikoistuneita pienyrityksiä, joiden toimesta on tarjolla monenlaisia kalastusmahdollisuuksia. Verkottumalla nämä yrittäjät ja majoitusta ja ruokailua ym. palvelevat yrittäjät muodostavat monipuolisen kalastukseen nojaavan palveluryppään. Tämänkaltaisen tuotteistettujen kalastusmatkojen ja matkailupalvelujen olemassaolo ja keskinäinen kilpailukin on jo tosiasia, joten niiden toimintaedellytysten ylläpitoon, edistämiseen ja tukemiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Samalla on kuten kohdassa 9.3/18 esitetään kehitettävä ja lisättävä markkinointia ja koulutusta.

SVK pitää tärkeänä menemättä yksityiskohtiin ohjelmassa lueteltuja vesiluonnon suojeluun, vesien tilan parantamiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen esitettyjä tavoitteita ja keinoja. Kalatalouden ympäristöohjelman 8.4/18 aikaansaaminen on merkittävä hanke, kun kootan yhteen kalatalouden aiheuttamat ja sitä haittaavat ympäristöongelmat sekä keinot niiden vähentämiseksi. SVK kuitenkin ihmettelee, että kohdassa erikseen mainitaan selvittelykohteena läänikohtaisen viehekalastusluvan aiheuttamien vaikutusten selvittäminen, vaikka juuri niistä eduskunnan toivomuksesta on tehty, julkaistu ja tehdään edelleen erillisselvityksiä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Näin huitaisten laadittu esitys jättää epämääräisen kuvan ohjelman valmistelusta.

SVK käsityksen mukaan ohjelmassa on nostettu esiin monia saariston ja rannikkoalueiden kehittämisen kannalta tärkeitä asioita, joiden eteenpäin vientiin tarvittava rahoitus tulisi osoittaa ministeriöiden toimesta. Omalta osaltaan SVK on valmis osallistumaan ja kantamaan vastuunsa voimavarojensa puitteissa niissä hankkeissa, joiden yhteydessä järjestön nimi tai yleensä vapaa-ajankalastusjärjestöt on mainittu.



 
Powered by WebUpdate