23.04.2017 13:04
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2009 >> Valvonta-asetus















 
 
 
 
 
 
VALVONTA-ASETUS

Lausunto yhteisen kalastuspolitiikan valvonta-asetuksesta ja siitä laaditusta valtioneuvoston kirjelmästä, 29.4.2009

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) edustaa suomalaisia järjestäytyneitä vapaa-ajankalastajia. Tutustuttuaan valtioneuvoston Eduskunnalle osoitettuun kirjelmään Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan valvonta-asetuksesta ja itse valvonta-asetukseen (KOM(2008) 721 lopullinen) SVK esittää lausuntonaan seuraavaa:

Euroopan yhteisön komission ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisön valvontajärjestelmästä yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi käsittelee pääasiassa kaupallista kalastusta ja siihen liittyviä valvonnan säädöksiä. SVK:n näkemyksen mukaan tarve sopia nykyistä tehokkaammista kalan kaupallisen pyynnin, jalostuksen, jakelun ja kaupan valvonnan säädöksistä on ilmeinen. Tämä käy ilmi vastikään julkaistusta yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisen vihreästä kirjasta, jossa ongelmaksi todetaan mm. EU:n kalastuslaivaston ylikapasiteetti, siitä johtuva useimpien kaupallisesti hyödynnettyjen kalakantojen liikakalastus ja sääntöjen noudattamisen heikkous.

Yhteisön yhteinen kalastuspolitiikka ei sisällä vapaa-ajankalastusta eikä vapaa-ajankalastuksella ole asemaa yhteisön hallinnossa. Kalastuspolitiikan vihreän kirjan perusteella muutosta tässä suhteessa ei ole odotettavissa myöskään tulevina vuosina.
Toisaalta vapaa-ajankalastuksen vaikutukset asetuksen tarkoittamiin kalakantoihin ovat huomattavasti vähäisemmät kuin elinkeinokalastuksen eikä vapaa-ajankalastus yhteisön vesillä tiettävästi uhkaa muitakaan kalakantoja. Tässä mielessä on yllättävää, että vapaa-ajankalastuksen valvonta on otettu osaksi yhteisen kalastuspolitiikan noudattamisen tehostettua valvontaa.
Asetuksen 47. artikla sisältää määräyksiä virkistyskalastuksesta, jota harjoitetaan asetuksen tarkoittamalta alukselta ja joka kohdistuu monivuotisten suunnitelmien kattamiin kantoihin.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö yhtyy valtioneuvoston kirjelmässä esitettyyn käsitykseen siitä, että artiklan 47 1. kohdan mukainen lupajärjestelmän laajennus koskemaan virkistyskalastajien käyttämiä aluksia ei ole tarpeellinen eikä tarkoituksenmukainen. Lähitulevaisuudessa asetus edellyttäisi mm. lohen, silakan, kilohailin ja mahdollisesti meritaimenen kalastuksessa käytettävien vapaa-ajankalastajien veneille pyyntilupia. Suomen merialueella lienee noin 10 - 15 000 lohta kalastavaa vapaa-ajankalastajaa, joilla useimmilla on asetuksen tarkoittama alus, soutuvene tai moottorivene.
Suomalaisten virkistyskalastuksen kohteena ei ole tällä hetkellä monivuotisten suunnitelmien kattamia kantoja. Monivuotisten suunnitelmien piirissä olevat Itämeren turskakannat ovat nykyisin lähinnä pääaltaalla kalastavien kaupallisten alusten saalista.

SVK kannattaa myös valtioneuvoston näkemystä siitä, että vapaa-ajankalastajien ns. monivuotisten kalalajien saaliiden kirjaaminen ja rekisteröinti on tarpeetonta samoin kuin niitä koskevien saalisosuuksien lukeminen osaksi jäsenvaltion saaliskiintiötä. Tiedot suomalaisten vapaa-ajankalastajien saaliista saadaan parhaiten tutkimuslaitoksilta, kuten Suomessa on jo pitkään tehty.

Vapaa-ajankalastukseen ei määritelmänsä mukaisesti kuulu saaliin myyminen. Siksi kirjelmän pohdinnat satunnaisesta myynnistä ovat tarpeettomia samoin kuin 47 artiklan 4. kohta.
Artiklasta 47 tämän kevään aikana käydystä keskustelusta on saanut käsityksen, että sitä ei alun alkaenkaan tarkoitettu vapaa-ajankalastuksen valvontaan, vaan laittoman, virkistyskalastukseksi naamioidun ammattikalastuksen estämiseen.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää 47 artiklan poistamista asetuksesta. Virkistyskalastus ei ole yhteisen kalastuspolitiikan tarkoittamaa toimintaa ja artiklaan sisältyvät määräykset ovat tarpeettomia ja pääosin toteuttamiskelvottomia.



 
Powered by WebUpdate