27.03.2017 15:47
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2012 >> Valtion talousarvio














 
 
 
 
 
 
VALTION TALOUSARVIO

Lausunto hallituksen esityksestä valtion talousarvioesitys vuodelle 2013, Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon pääluokka/ kalatalous, 17.10.2012

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on tutustunut esitykseen valtion talousarvioksi vuodelle 2013 sen kalastusta koskevilta osilta ja esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa.

YLEISTÄ
Kaikesta suomalaisten syömästä kotimaisesta kalasta 53 % on vapaa-ajankalastajien pyytämää. Loppuosa kotimaisesta kalasta tulee RKTL:n selvityksen mukaan kalankasvattajilta ja ammattikalastajilta.
Vuonna 2010 
- vapaa-ajankalastuksen kalasaalis oli 29 miljoonaa kiloa ja sen arvo 56 miljoonaa euroa ja rapusaalis 4,5 miljoonaa kappaletta, arvoltaan 11 miljoonaa euroa,
- ammattikalastuksen saalis oli 127 miljoonaa kiloa ja arvo 36 miljoonaa euroa ja
- kalanviljely tuotti  12 miljoonaa kiloa, arvoltaan 44 miljoonaa euroa.

Vapaa-ajankalastus on siis merkittävin kalatalouden osa-alue myös saaliin arvolla mitattuna, puhumattakaan sen sosiaalisesta, kansantaloudellisesta tai kansanterveydellisestä merkityksestä. Ilman vapaa-ajankalastajia pääosa uusiutuvista kotimaisista kalakannoista jäisi hyödyntämättä.

Vuoden 2013 talousarvioesityksessä on osoitettu elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistämiseen 11,889 M€, josta kansallista tukea 7,423 M€. Vapaa-ajankalastuksen kehittämiseen talousarvio osoittaa varoja kalastuksen harrastajilta veroluonteisina kalastuksenhoitomaksuina kerättävistä maksuista 5,887 M€.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä on - ottaen huomioon vapaa-ajankalastuksen sosiaalinen, kansantaloudellinen ja kansanterveydellinen merkitys - perusteltua, että myös vapaa-ajankalastuksen edistämistä tuettaisiin ammattikalastuksen tavoin suoraan valtion budjettivaroilla.

KALASTUKSENHOITOMAKSUVARAT
Kalastuksenhoitomaksuina kertyneet varat käytetään kalavesien omistajille maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoimintaan, kalastusalan järjestöjen toimintaan, kalatalouden edistämiseen sekä valtiolle maksun kannosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

KALASTUSALAN JÄRJESTÖJEN TOIMINTA-AVUSTUKSET
Kalatalouden neuvontajärjestöistä päävastuun vapaa-ajankalastajien, erityisesti lasten ja nuorten kalastusharrastuksen ylläpitämisestä ja kasvattamisesta kantaa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK), jonka maan kattava kalaseuraverkko antaa siihen hyvät edellytykset.

Nykyisellään SVK saa kalastusalan neuvontajärjestöjen toiminta-avustuksesta 1/3.  Pääosa toiminta-avustuksesta (2/3) menee kalavesien omistajien neuvontaan. Tämä ei vastaa neuvontarvetta.
Neuvontamäärärahojen jakosuhteen tarkistamista edellytti MMM:n valta-kunnallinen vapaa-ajankalatalouden kehittämisohjelma vuosille 2001?2010. Samaan asiaan ovat kiinnittäneet huomiota eduskunnan valtiontilin-tarkastajat. Jakoperusteiden tarkistamisvaatimus tuli esille myös vuonna 2006 toteutetussa kalastusalan neuvontajärjestöjen arvioinnissa (Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 79/2006). Toistaiseksi tarkistusta ei ole tehty.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on selvittänyt kalastuksenhoitomaksuvarojen käytön vaikuttavuutta, pääasiassa vuosina 2004-2008 (Kalastuksenhoitomaksun vaikuttavuus; RKTL selvityksiä 3/2010, 2. painos). Selvityksessä verrattiin mm. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja Kalatalouden keskusliiton (KKL) toimintaa vuosina 2004-2008 erilaisilla neuvontatyön tunnusluvuilla, kuten:
                                                SVK          KKL
painettujen julkaisujen määrä/v    305 000    165 000
henkilökohtaiset kontaktit/v         50 000      15 000
koulutus (ml leirit)/v                      3 683      3 433

Luvuista ilmenee, että SVK:n kalastuksenhoitomaksuvaroista rahoitettava toiminta oli huomattavasti laajempaa kuin toisen neuvontajärjestön.

SVK esittää että, vuoden 2013 talousarviossa molemmille neuvontajärjestöille osoitetaan samansuuruiset osuudet neuvontajärjestöjen toimintaan osoitetuista määrärahoista.
Neuvontarpeen ja toiminnan vaikuttavuuden mukainen jakosuhteiden tarkistus parantaisi vapaa-ajankalastajien neuvontaa, lisäisi aktiivikalastajien määrää ja kalastuksenhoitomaksuvarojen kertymää.


KALAVESIEN OMISTAJILLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET
Vajaa neljännes kalastuksenhoitomaksuvaroista jaetaan vesialueen omistajille korvauksena kalavesien käytöstä ongintaan ja pilkintään. Tämä on seurausta vuoden 1993 kalastuslain muutoksesta, jolla kalastuksenhoitomaksuun yhdistettiin läänikohtainen pilkintäkortti. Vuoden 1996 kalastuslain muutoksessa onginnasta ja pilkinnästä tehtiin maksuttomia jokamiesoikeuksia, joiden käyttö ei rasita kalakantoja eikä edellytä kalavesien hoitoa. Tätä ei kuitenkaan ole toistaiseksi huomioitu kalastuslain kalastuksenhoitomaksuvarojen jakoa koskevissa säädöksissä.

SVK esittää, että kalastuksenhoitomaksuvaroja ei enää tulisi käyttää perusteettomiin omistajakorvauksiin, vaan varat tulisi osoittaa muihin kalastuslain 91 §:n mukaisiin, kalataloutta edistäviin tarkoituksiin.



 
Powered by WebUpdate