30.04.2017 14:06
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2013 >> EU:n yhteinen kalastuspolitiikka, mmvk















 
 
 
 
 
 
EU:N YHTEINEN KALASTUSPOLITIIKKA, MMVK

Lausunto luonnoksesta Suomen kannaksi ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisestä kalastuspolitiikasta (U 30/2011 VP, jatkokirjelmä), 2.5.2013

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) tutustuttuaan EU:n komission ehdotukseen yhteisen kalastuspolitiikan uudistamiseksi, Euroo-pan parlamentin 6.2.2013 hyväksymään kantaan uudistamisesta ja Euroopan neuvoston yleisnäkemykseen komission ehdotuksesta esittää näkemyksenään Suomen kannasta yhteisen kalastuspolitiikan uudistamiseen kunnioittavasti seuraavaa.

Komission esityksessä yhteisen kalastuspolitiikan uudistamiseksi todetaan nykyisen kalastuspolitiikan suurimmiksi ongelmiksi mm. ylisuuret sallitut kiintiöt, puutteellinen paneutuminen ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteisiin sekä ympäristönäkökohtien laiminlyönti. Uudistuksen tavoitteeksi asetettiin mm. tehostaa tiedon keräämistä ja tieteellistä neuvonantoa sekä lisätä ja helpottaa sidosryhmien osallistumista yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamiseen.

Euroopan parlamentin näkemykset poikkeavat erityisesti kalastuksen kestävyyden ja ympäristönäkökohtien huomioimisen, tieteellisen neuvonannon merkityksen ja kansalaisten päätöksentekoon osallistumisen osalta EU:n komission ehdotuksesta. Parlamentti pääsääntöisesti edellyttää em. näkökohtien parempaa huomioon ottamista kuin, mitä komissio ehdotuksessaan uudistukseksi esittää. Neuvoston yleisnäkemyksessä osa näistä Euroopan parlamentin esityksistä on otettu huomioon, mutta pääosin neuvosto tukee komission alkuperäistä esitystä.

SUOMEN OSALLISTUMINEN UUDISTUKSEN SISÄLLÖSTÄ KÄYTÄVÄÄN KESKUSTELUUN
Suomen kannan määrittelyn perusteiksi esitetyt yhdeksän kriteeriä, joiden mukaisia, neuvoston yleisnäkemyksestä poikkeavia muutosesityksiä Suomi voi harkita myönteisesti, ovat pääosin kannatettavia.
Suomen kannan määrittely tältä osin jää kuitenkin keskeneräiseksi, mikäli Suomi kannattaa mainittuja periaatteita vain, jos ne nostetaan esille. Siksi valtioneuvoston kantaa tulee täydentää maininnalla niistä ratkaisuista, joiden syntymistä trilogineuvotteluissa Suomi johdonmukaisesti edistää. 
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että Suomen kantaa tältä osin tarkennetaan seuraavasti:
Suomi on osana kokonaisratkaisua valmis näkyvästi edistämään neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission trilogineuvottelussa tulevia neuvoston yleisnäkemyksestä poikkeavia ratkaisuja, jos ne:...

ARTIKLAKOHTAINEN TARKASTELU
Suuri osa ehdotuksessa määritetyistä periaatteista, joita Suomi on valmis tukemaan, on esitetty Euroopan parlamentin tekemissä muutosesityksissä. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on jo aikaisemmassa lausunnossaan ottanut kantaa sisältökysymyksiin mm. liittyen Itämeren lohikanto-jen kalastukseen ja vapaa-ajankalastuksen asemaan yhteisessä kalastuspolitiikassa. Suuri valiokunta on yhtynyt asiaa koskevaan maa- ja metsätalousvaliokunnan lausumaan.
Suhteellisen vakauden periaatetta, kun se liittyy Itämeren lohikantojen hoitoon, molemmat valiokunnat esittivät tarkistettavaksi.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että Suomen kantaa täsmennetään Euroopan parlamentin tekemien muutosesitysten ja eduskunnan aikaisempien kannanottojen perusteella seuraavasti (numerokohtaiset viittaukset: Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council on the Common Fisheries Policy - 2011/0195 (COD) REV 5):

Artikla 2 (Yleiset tavoitteet)
Suomi tukee Euroopan parlamentin esityksiä virkistyskalastuksen sisällyttämisestä kohtaan 2.1. kestävää enimmäistuottoa koskevia esityksiä (2.2.) sekä kalastuslaivaston kalastuskapasiteettia koskevaa esitystä (1.4a).

Euroopan parlamentin esitys vapaa-ajankalastusmahdollisuuksien edistämisestä yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on yhdensuuntainen maa- ja metsätalousvaliokunnan YKP:n uudistamisesta antaman lausunnon kanssa. Lausunnossaan valiokunta toteaa yhteisen kalastuspolitiikan vaikutukset vapaa-ajankalastukseen, vapaa-ajankalastuksen suuren sosiaalisen ja taloudellisen merkityksen ja tarpeen ottaa huomioon vapaa-ajankalastus kalastusalan toimijana. 
SVK:n mielestä vapaa-ajankalastuksen ottaminen osaksi yhteistä kalastuspolitiikkaa Euroopan parlamentin esittämällä tavalla on johdonmukaista myös siksi, että vapaa-ajankalastus on sisällytetty valvonnan kohteeksi neuvoston EU:n valvonta-asetuksessa, komission ehdotuksessa Itämeren lohikantojen hoitosuunnitelmaksi ja määritelty osaksi yhteisen kalastuspolitiikan tarkoittamaa kalastusalaa komission asetuksissa koskien yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamiseen tarvittavaa tietojen keruuta vuosilta 2001 (Komission asetus n:o 1639/2001) ja 2008 (199/2008).

Euroopan parlamentin kestävää enimmäistuottoa koskevan muutosesityksen mukaan kalastuspolitiikan tulee varmistaa, että vuoteen 2015 mennessä kalastus on asetettu tasolle, joka mahdollistaa kalakantojen elpymisen kestävän enimmäistuoton tasoa suuremmiksi vuoteen 2012 mennessä.
Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan ylikalastus eli kestävän enimmäistuoton ylittävä kalastus voisi jatkua jopa vuoteen 2020 saakka.

Euroopan parlamentin kalastuslaivaston kalastuskapasiteettia koskeva esitys edellyttää, että kalastuslaivaston kapasiteetti ei ylitä tasoa, joka on asetettu parlamentin esityksessä kestävän enimmäistuoton mukaiselle kalastukselle.

Artikla 4 (Hyvän hallinnon periaatteet)
Suomi tukee Euroopan parlamentin esityksiä koskien ympäristövaikutusten arvioinnin tarvetta (4fa) ja kansalaisten oikeutta osallistua Århusin sopimuksen mukaisesti ympäristöä koskevaan päätöksentekoon (4fc).
Euroopan parlamentin mielestä hyvään hallintoon kuuluu yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamisen ympäristöarviointi. Tätä näkemystä tukee se, että komissio tunnisti nykyisen kalastuspolitiikan yhdeksi suureksi ongelmaksi ympäristönäkökohtien laiminlyönnin.

EU:n yhteisen kalastuspolitiikan toteuttaminen on tähän saakka ollut ympäristön kannalta katastrofaalista. Se on saattanut valtaosan kalastettavista kalakannoista heikkoon tilaan ja sitä kautta haitannut meriekosysteemien  toimintaa. Århusin yleissopimuksen mukaisesti kansalaisilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Artikla 5 (Määritelmät)
Itämeren lohenkalastuksen järjestämisen kannalta Suomi pitää tärkeänä, että määritelmiin lisätään sekakalastuksen ("mixed fisheries") lisäksi  sekakantakalastuksen ("mixed stock fisheries") määritelmä.
Suomi tukee Euroopan parlamentin esityksen mukaista kalojen tärkeitä alueita ja suojelualueita koskevien (14a ja b) määritelmien lisäämistä artiklaan 5.
Sekakantakalastus voitaisiin määritellä kalastukseksi, joka samanaikaisesti ja samalla alueella kohdistuu kahteen tai useampaan saman lajin itsenäiseen osakantaan.

Euroopan parlamentin kaloille tärkeät alueet tarkoittavat kalojen tärkeitä lisääntymis-, poikastuotanto ja ravinnonhankinta-alueita.

Kalojen suojelualueet tarkoittavat maantieteellisesti rajattu merialueita, joilla kaikki tai tietyntyyppinen kalastus on joko pysyvästi tai väliaikaisesti kielletty kalakantojen suojelemiseksi ja palauttamiseksi hyödynnettävälle tasolle.

Artiklat 9, 10, 11 (Monivuotisten suunnitelmien periaatteet, tavoitteet ja sisältö)
Suomi tukee Euroopan parlamentin esitystä tieteellisen neuvonannon seuraamisesta kalalajien monivuotisten suunnitelmien laadinnassa (9.2a, 9.4) ja suunnitelmien sisältämien toimenpiteiden sosioekonomisten vaikutusten arvioinnista (2.bb).

Suomi esittää että, Euroopan parlamentin esitystä (2b) tai vaihtoehtoisesti ministerineuvoston sekakalastuksen järjestämistä koskevaa esitystä (3.) täydennetään niin, että sitä voidaan soveltaa määritelmiin lisätyn sekakantakalastuksen mukaisessa tilanteessa.
Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston esityksissä edellytetään, että sekakalastuksessa on varmistettava kestävän enimmäistuoton saavuttaminen suunnitelman kattamien kantojen osalta. Esityksiä voidaan täydentää maininnalla sekakantakalastuksesta ja siitä, että sekakantakalastuksessa on varmistettava kestävän enimmäistuoton saavuttaminen suunnitelman kattamien osakantojen osalta.

Artikla 12 (Ympäristölainsäädännön noudattaminen)
Suomi kannattaa Euroopan parlamentin esityksiä mukaan lukien Århusin sopimuksen ja YK:n merioikeussopimuksen noudattamisesta yhteistä kalastuspolitiikkaa toimeenpantaessa.

Artikla 14 (Tekniset toimenpidekehykset)
Suomi kannattaa Euroopan parlamentin esityksiä tahattomien saaliiden välttämiseen ja minimoimiseen tähtäävistä toimenpiteistä (14a).
Euroopan parlamentti esittää, että ennen poisheittokiellon voimaanastumista jäsenvaltioiden tulisi toteuttaa pilottihankkeita, joilla selvitetään menetelmiä, joilla tahattomat saaliit voidaan välttää tai minimoida. Pilottihankkeiden tuottamaa tietoa soveltuvista menetelmistä tulisi sen jälkeen sisällyttää monivuotisten suunnitelmiin.

ALUEELLISTAMINEN
Artikla 17 (kalalajien monivuotisten suunnitelmien säilyttämistoimet)
Suomi kannattaa Euroopan parlamentin ehdotuksia, jotka koskevat erityisesti tieteellisen neuvonannon käyttöä kalalajien monivuotisten suunnitelmien alueellisissa täsmentämistoimissa mukaan lukien artiklan 19 mukainen säilyttämistoimien arviointi.
Euroopan parlamentin esityksen mukaan jäsenvaltioiden tulee täsmentäessään kalalajien monivuotisia suunnitelmia esittää toimenpide-ehdotuksensa ICESin ja/tai STECFin tarkastettaviksi. Mikäli jäsenvaltiot poikkeavat tieteellisten järjestöjen neuvonannosta, tulee niiden antaa yksityiskohtaiset perustelut poikkeamiselle.



 
Powered by WebUpdate