29.03.2017 10:19
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2013 >> Itämeren kalastusmahdollisuuksista 2014














 
 
 
 
 
 
ITÄMEREN KALASTUSMAHDOLLISUUKSISTA 2014

Lausunto komission ehdotuksesta Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2014, 18.9.2013

Komission ehdotus Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2014 koskee silakan, turskan, punakampelan, lohen ja kilohailin pyyntiä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää lausuntonaan komission lohenkalastusta koskevasta esityksestä kunnioittavasti seuraavaa:

Suomen kantana komission lohenpyyntikiintiöihin tulee esittää, että Itämeren lohen enimmäispyyntikiintiöt määritetään uhanalaisten lohikantojen suojelemiseksi, vielä heikossa tilassa olevien lohikantojen vahvistamiseksi ja lohiluonnonvaran järkevän taloudellisen käytön edistämiseksi kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) esityksen mukaisesti, jota komission tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) on tukenut. EU:n enimmäiskiintiötä määritettäessä tulee ottaa huomioon STECFin laskelmat Venäjän osuuden vaikutuksesta Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden sekä Suomenlahden enimmäiskiintiöihin.

Lisäksi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vaatii, että Suomen lohenkalastuksen järjestelyissä tulee ottaa huomioon ICESin neuvonanto sekakantakalastuksen välttämisestä. Lohenkalastuksen aloitusaikojen muuttaminen vuoden 1996 lohiasetuksen mukaisiksi tulevana vuonna vähentäisi sekakantakalastuksen vahingollisia vaikutuksia erityisesti Simojoen lohikantaan.


SVK perustelee esitystään seuraavasti:
1. Komissio ei noudata tieteellistä neuvonantoa eikä perustele poikkeamistaan siitä.
ICES esittää neuvonannossaan lohenkalastuksen enimmäissaaliiksi vuodelle 2014 Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle 78 000 lohen ja Suomenlahdelle 8 0000 lohen enimmäiskiintiötä.
ICESin mukaan ammattikalastuksen kokonaissaalis Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella ei saa ylittää 116 000 lohta. Kokonaissaalis sisältää ehdotetun enimmäiskiintiön lisäksi raportoimattoman, väärinraportoidun ja pois heitetyn saaliin, joiden osuus kokonaissaaliista oli vuonna 2012 yhteensä 38 000 lohta.

STECF yhtyy ICESin neuvonantoon ja toteaa, että Venäjän kanssa tehdyn jakosopimuksen mukaisesti Venäjän osuus Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden  kiintiöstä on 1,9%, jolloin EU:n osuudeksi kiintiöstä tulee 76 517 lohta. Suomenlahden kiintiöstä Venäjän osuus on 9,3% ja EU:n osuudeksi jää  7 256 lohta.
Euroopan komission esitys enimmäiskiintiöksi Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle on 108 426 lohta ja Suomenlahdelle 7 256 lohta.
Poikkeamistaan tieteellisestä neuvonannosta komissio ei perustele, vaan viittaa sidosryhmien kuulemiseen, jolla tarkoitetaan ammattikalastajien hallitsemaa Itämeren alueellista kalastusneuvostoa (BSRAC).
Kalastuskuolevuustason (F 0,1) mukaista enimmäiskiintiötä, kuten ehdotus Itämeren lohikannan uudeksi hoitosuunnitelmaksi esittää, ei tule käyttää, koska sitä ei ole tieteellisesti arvioitu eikä se sovellu Itämeren lohenkalastukseen, joka kohdistuu samanaikaisesti useisiin, kestävyydeltään erilaisiin lohikantoihin.
Komission esitys on varovaisuusperiaatteen (precautionary principle) vastainen. Se jättää huomiotta raportoimattoman ja väärinraportoidun saaliin eikä ota huomioon esityksen tuhoisia vaikutuksia Itämeren heikkoihin lohikantoihin, joihin kuuluu pääosa Itämeren noin 30 luontaisesti lisääntyvästä lohikannasta.

2. Itämeren lohen sekakantakalastus uhkaa heikkoja lohikantoja ja estää niiden elpymisen.
Kuten ICESin neuvoannossa todetaan, lohen kalastus Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahden rannikolla on sekakantakalastusta, joka uhkaa heikkoja lohikantoja ja estää niiden elpymisen.
Sekakantakalastuksen ongelmat voidaan poistaa joko lopettamalla sekakantakalastus pääaltaalla ja Pohjanlahden rannikolla tai asettamalla niin alhainen pyyntikiintiö, että se takaa myös heikoimpien lohikantojen elpymisen.
ICESin ehdotus pyyntikiintiön enimmäismääräksi antaa edellytyksiä Tornion- ja Kalix ?jokien kantojen vahvistumiselle mutta ei merkittävästi paranna tilannetta Pohjanlahden Rickle- ja Örejoella, Etelä-Ruotsin Emjoella tai jokseenkin kaikilla Itämeren kaakkoisosan lohijoilla.
Mikäli sekakantakalastus Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahden rannikolla jatkuu vuonna 2014, on äärimmäisen tärkeää noudattaa tieteellistä neuvonantoa. Se ei poista sekakantakalastuksen vahingollisia vaikutuksia heikkoihin lohikantoihin, mutta vähentää niitä nykyisestä tasosta.

3. Komission esittämä lohikiintiö Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle estää Tornionjoen ja Simojoen matkailukalastuksen kehittämisen.
Lohen kalastusmatkailullisesta arvosta tehdyt selvitykset kiistatta osoittavat, että joesta pyydetty lohi antaa yli kymmenkertaisen kansantaloudellisen hyödyn pyydettyä lohikiloa kohden verrattuna lohen ammattimaiseen merikalastukseen.
Tässä suhteessa ICESin esitystä voi pitää minitavoitteena. Lyhyellä aikavälillä (vuonna 2014) se takaa lohen paremman nousun jokiin ja luo edellytyksiä myös kestävän käytön mukaiselle, säädellylle matkailukalastukselle. Pidemmällä aikavälillä se parantaa Torniojoen vaelluspoikastuotantoa, mutta ei ole riittävä Simojoen lohikannan elpymiselle.

4. Eduskunta edellyttää tieteellisen neuvonannon seuraamista.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta ovat viime vuonna hyvin selkeästi vaatineet Suomen lohipolitiikka koskevissa lausunnoissaan tieteellisen neuvonannon noudattamista pyyntikiintiöistä päätettäessä. Eduskunnan suuri valiokunta yhtyi asiantuntijavaliokuntien näkemykseen.
Maa- ja metsätalousministeriön tulee noudattaa Eduskunnan tahtoa, kun se esittää Suomen kannan komission pyyntikiintiöehdotuksiin.



 
Powered by WebUpdate