24.03.2017 06:17
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2014 >> Taimenen alamitan laskeminen, Häme














 
 
 
 
 
 
TAIMENEN ALAMITAN LASKEMINEN, HÄME

Muistutukset Hämeen ELY-keskukselle tehtyihin hakemuksiin järvitaimenen alamitan laskemisesta 40 senttimetriin, 19.3.2014

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vastustaa Pirkkalan-, Vammalan seudun-, Mahnalanselän- Kirkkojärven, Hartolan ja Virtain kalastusalueiden sekä Kuljun osakaskunnan esityksiä järvitaimenen alamitan laskemisesta kalastusasetuksen mukaisesta 60 senttimetristä 40 senttimetriin. Esitysten mukaiset muutokset vesittäisivät vuoden alussa voimaan tulleen kalastusasetuksen positiiviset vaikutukset.

Uuden alamitta-asetuksen tavoitteena on luontaisten taimenkantojen elpyminen sekä istutustuoton parantaminen. Alamitan laskeminen on vastoin molempia tavoitteita. Tutkimustiedon perusteella taimenen alamitan pitäisi olla jopa nykyistä suurempi, koska suuri osa taimenista tulee sukukypsiksi vasta 65 senttimetrin pituisina. Tutkimusten mukaan myös lisääntyminen on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän kalakannassa on suuria yksilöitä.
 
Alamitta-asetuksen mukaan poikkeuslupia voidaan myöntää vesistöihin, joissa laji ei luontaisesti lisäänny. Tämä ehto ei täyty yhdenkään hakemuk-sen osalta, vaan joissakin hakemuksen mukaisista vesistöistä on jopa säilynyt alueen alkuperäinen taimenkanta. Lisäksi useissa vesistöissä on tehty laajoja kunnostuksia ja taimenen kotiutusistutuksia.
Alamitan laskeminen saattaa johtaa myös siihen, että kalastusalueet eivät jatka näiden koskien kunnostamista lisääntymisalueiksi, vaan ne jäävät pel-kästään istutuksin ylläpidetyiksi kalastuskohteiksi.

Hakemuksissa esitetyt perustelut kalojen heikosta kasvusta eivät ole tutkimustiedon valossa totta.  Myös istutettujen kalojen on todettu kasvavan no-peasti kaikilla kyseisillä reittivesialueilla, jos siihen annetaan mahdollisuus. Taimen kasvaa 40 senttimetristä 60 senttimetriin 2-3 vuodessa. Alamitan nostamisella on positiivinen vaikutus istutustuloksiin. Poikkeuslupaa hakeneista vesistöistä on saatu useita yli 10-kiloisia taimenia, parhaimpana esi-merkkinä tämän hetkinen Suomenennätysjärvitaimen, joka saatiin Siuronkoskesta vuonna 2001. Kalojen heikkoon kasvuun voidaankin vedota ainoastaan suljetuilla alueilla, joista kalat eivät pääse vaeltamaan syönnösalueilleen.
Hakemuksissa viitataan siihen, että istukkaiden kasvattaminen laitoksissa 60 cm:n alamittaa vastaavaksi, on taloudellisesti kannattamatonta. Istukkaita ei tietenkään tarvitse kasvattaa laitoksissa näin kookkaiksi, vaan tarvittava lisäkasvu syntyy luonnossa ilman eri kustannuksia.
 
Eri alamitan asettaminen istutetuille ja luonnossa syntyneille taimenille on ongelmallista. Varsinkin alueilla, joilla verkkokalastus on sallittua, kalastus kohdistuu aina myös luonnossa syntyneisiin yksilöihin. Tutkimusten mukaan verkoista vapautetuista kaloista suuri osa kuolee. Eri alamitat aiheuttaisivat ongelmia myös vapakalastuksessa. Tarkistaakseen, onko kala rasvaeväleikattu, kalastajan on aina nostettava kala rantaan.
Oikeaoppisesti käsiteltynä kalat selviävät kyllä vapautuksesta hyvin, mutta vapautus vaatii mm. väkäsettömiä koukkuja ja oikeanlaista haavia. Myös lämmin keli heikentää vapautustuloksia. Näin ollen luonnossa syntyneet yksilöt kärsivät kalastuksesta, vaikka edellä mainittujen välineiden käyttö olisi pakollisia alueiden kalastussäännöissä. Tästäkin syystä koskikalastus-kohteissa tulisi suosia kirjolohi-istutuksia ja keskittyä taimenen luontaisen lisääntymisen parantamiseen.

HAKEMUSALUEET
Pirkkalan pyhäjärven reittivesialue

Taimenen alamitan laskeminen kokonaisella reittivesialueella on vastoin kalastusasetuksen tavoitteita. Alueella sallittu verkkopyynti kohdistuu myös luonnossa syntyneisiin taimeniin. Ainakin Nokian Laajanojassa ja Nokian Myllypurossa on säilynyt luontainen taimenkanta. Taimen lisääntyy myös ainakin Kuokkalankoskilla. Lisäksi alueen koskia on kunnostettu luontaisen lisääntymisen käynnistämiseksi ja parantamiseksi.

Vammalan seudun kalastusalue ja Mahnalanselkä-Kirkkojärvi
Taimenen alamitan laskeminen kokonaisella reittivesialueella on vastoin kalastusasetuksen tavoitteita. Alueella sallittu verkkopyynti kohdistuu myös luonnossa syntyneisiin taimeniin. Ainakin Turkimusojassa, Matalusjoessa sekä Ruonanjoessa on säilynyt alkuperäinen taimenkanta. Taimen lisääntyy myös Siuronkoskessa sekä Rautajoessa. Lisäksi alueen koskia on kunnostettu luontaisen lisääntymisen käynnistämiseksi ja parantamiseksi.

Siuronkoski
Siuronkoskea on kunnostettu useaan eri otteeseen. Viime vuosina koskialueelta on myös löytynyt luonnossa syntyneitä taimenen poikasia. Alueen yläpuolella Pinsiönjoessa on alkuperäinen taimenkanta. Taimen kasvaa vesistöalueella hyvin, esimerkkinä Siuronkoskesta saatu Suomenennätystaimen. Alueen runsaan kalastuspaineen takia kalaistutukset ovat ymmärrettäviä. Istutuksissa tulisi kuitenkin suosia kirjolohta.

Herraskoski, Kotalan kosket ja Yläinen Torisevajärvi
Taimenen alamitan laskeminen kokonaisella reittivesialueella on vastoin kalastusasetuksen tavoitteita. Alueella sallittu verkkopyynti kohdistuu myös luonnossa syntyneisiin taimeniin. Alueen koskia on kunnostettu taimenen lisääntymisen parantamiseksi. Alueelle on myös tehty lukuisia taimenen kotiutusistutuksia. Herraskoskessa on voimassa taimenen täysrauhoitus. Istutuksissa tulisi suosia kirjolohta.

Tainionvirta
Alueen koskia on kunnostettu lisääntymistuloksen parantamiseksi. Taimen myös lisääntyy useissa alueen koskissa. Istutuksissa tulisi suosia kirjolohta.  Alamitan nostaminen eli kalojen keskikoon suurentuminen tulisi nähdä vapakalastuskohteen vetovoimaisuuden lisääjänä, eikä suinkaan uhkana.



 
Powered by WebUpdate