27.03.2017 15:46
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2015 >> Itämeren lohien kalastussuunnitelma, mmvk














 
 
 
 
 
 
ITÄMEREN LOHIEN KALASTUSSUUNNITELMA, MMVK

Lausunto ehdotuksesta Suomen kannaksi Itämeren lohikantoja ja niiden kalastusta koskevaan monivuotiseen suunnitelmaan, 4.2.2015

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö toteaa lausuntonaan maa- ja metsätalousministeriön Suomen kantaa koskevasta perusmuistiosta (MMM2014-00682) kunnioittaen seuraavaa.

YLEISTÄ
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tyytyväinen siihen, että Suomen kannassa tulevat esiin keskusjärjestön monivuotiset vaatimukset tieteellisen neuvonannon noudattamisesta, sekakantakalastuksen vähentämisestä ja Tornionjoen vaelluspoikastuotantotavoitteiden asettamisesta riittävän korkealle tasolle. 

SUOMEN KANTA
Yleinen kanta
Yleisessä kannassa yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen vaikutuksia tarkastellaan vain alueellistamisen kautta. Kuitenkin ja erityisesti lohikantojen hoitosuunnitelman osalta tulisi painottaa kalastuspolitiikan keskeistä periaatetta, joka on poisheittokielto (discard ban). Poisheittokiellon tavoitteenahan on ei-toivotun saaliin, kuten alamittaisten kalojen tai väärää lajia tai kantaa olevien kalojen saaliiksi joutumisen välttäminen parantamalla pyydysten valikoivuutta ja luopumalla valikoimattomista pyyntitavoista. Ajosiimapyynti on tyypillisesti valikoimaton pyyntimuoto, joka mitan täyttävien, vahvoista lohikannoista peräisin olevien lohien lisäksi kohdistuu myös alamittaisiin lohiin, meritaimeneen ja uhanalaisiin lohikantoihin.
Ajosiimakalastuksen lopettaminen Itämeren pääaltaalla on sekä lohikantojen että Suomen kansallisen edun mukaista.
Tästä syystä Yleisessä kannassa tulee todeta, että
kalastuspolitiikan reformin keskeisen elementin, poisheittokiellon toteuttaminen on lisännyt tarvetta siirtyä nykyistä valikoivampiin pyyntimenetelmiin, mikä Itämeren lohenkalastuksessa edellyttää ajosiimapyynnistä luopumista.

Enimmäispyyntikiintiöt (TAC) ja kalastuksen säätely
SVK kannattaa ehdotusta uusista, kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) käyttämien arviointialueiden (assessment units, AU) mukaisista kiintiöalueista, jotka paremmin soveltuisivat lohikantojen nykytilaan ja osaltaan vähentäisivät sekakantakalastusta.
Pyrkimyksenä voisi olla erottaa toisistaan pohjoisen vahvempien ja etelän heikompien lohikantojen alueet, joille voitaisiin paremmin määrätä lohikantojen kalastuskestävyyden mukaiset enimmäispyyntikiintiöt.

Valtioneuvoston pyrkimys vähentää sekakantakalastusta Itämeren pääaltaalla on myös kannatettava. SVK kuitenkin muistuttaa siitä, että Pohjanlahden heikkojen lohijokien uhkana on Suomen harjoittama sekakantakalastus Pohjanlahden rannikolla.
Tästä syystä Suomen tavoitetta tulee täydentää niin, että
Suomi ICES:n tieteellisen neuvon mukaan rajoittaa sekakantakalastusta siirtämällä kalastuksen jokiin ja jokisuihin, jolloin sitä voidaan säädellä kunkin kalastettavan kannan mukaisesti.

Virkistyskalastus ja sekakantakalastus merellä
Perusmuistiossa vetouistelusaaliiksi Itämeren pääaltaalla arvioidaan 11 000 lohta vuodessa ja vetouistelun oletetaan olevan sekakantakalastusta, joka kohdistuu myös heikossa tilassa oleviin lohikantoihin.
Ruotsi on selvittänyt lohen vetouistelusaaliit merellä (*). Selvityksen mukaan Ruotsin vetouistelusaalis oli vuosina 2011 ja 2012 noin 7000 lohta, josta yli puolet oli villiä lohta.
Vuodesta 2013 Ruotsissa on sallittua ottaa vetouistelussa saaliiksi vain istutettuja, rasvaeväleikattuja lohia. Saalismäärät ovat tiettävästi pienentyneet eikä vetouistelu Ruotsissa ole enää sekakantakalastusta.
Tanskan vetouistelusaalis on noin 3500 lohta. Saksasta ja Puolasta ei ole saatavissa tarkempia tietoja saaliista. Euroopan vapaa-ajankalastajaliiton (European Anglers Alliance) keräämien tietojen perusteella vuotuiset saaliit molemmissa maissa ovat pieniä, vain muutaman sadan lohen luokkaa.
Edellä olevan perusteella vetouistelun osuus (4 000 lohta vuodessa) Itämeren pääaltaan sekakantakalastuksesta on suhteellisen pieni, kun sitä verrataan pääaltaan ajosiimakalastukseen, joka vuonna 2013 oli noin 28 000 lohta.

(* Underlag avseende fångst av lax i svenskt trollingfiske i Östersjön , Sveriges lantbruksuniverstitet 2013)


Suomen ja Ruotsin yhteistyö lohisuunnitelman aikaansaamiseksi
Perusmuistion mukaan komissio on toivonut, että Suomi ja Ruotsi yhdessä löytäisivät mallin lohen monivuotiseksi suunnitelmaksi ottaen huomioon EU:n kalastuspolitiikan uudistamisen vaikutukset, kuten alueellistamisen.
SVK:n mielestä yhteistyö Ruotsin kanssa on ensiarvoisen tärkeää ja siinä alueellistamisen ohessa tulee ottaa huomioon kalastuspolitiikan uudistamisen keskeinen tavoite, saaliiden poisheittokielto. Poisheittokiellon toteuttamiseksi lohenkalastuksessa Suomen tulee yhdessä Ruotsin kanssa pyrkiä toimiin, joilla valikoimaton lohen ajosiimakalastus Itämerellä lopetetaan. Toisena tärkeänä tavoitteena yhteistyössä tulee olla sekakantakalastuksen vähentäminen. Ottaen huomioon Ruotsin kansalliset toimet sekä ajosiimakalastuksen lopettamiseksi että muun sekakantakalastuksen vähentämiseksi, maiden voisi olettaa löytävän yhteisen linjan näiden tavoitteiden sisällyttämiseksi osaksi Itämeren lohikantojen hoitosuunnitelmaa.



 
Powered by WebUpdate