23.04.2017 13:03
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2015 >> Itämeren kalastus 2016, mmvk















 
 
 
 
 
 
ITÄMEREN KALASTUS 2016, MMVK

Lausunto ehdotuksesta Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodelle 2016, 17.9.2016

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on tutustunut kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) neuvonantoon, komission ehdotukseen ja ehdotukseen valtioneuvoston kannaksi Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2016 ja esittää Itämeren lohikantojen kalastusmahdollisuuksista kunnioittavasti seuraavaa.

ITÄMEREN PÄÄALTAAN JA POHJANLAHDEN KALASTUS
Komissio esittää pääaltaan ja Pohjanlahden lohen kaupallisen kalastuksen enimmäiskiintiön nostamista kymmenellä (10) prosentilla vuoden 2015 kiintiöstä, eli 95 928 lohesta 105 850 loheen.

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) esitys enimmäispyyntikiintiöksi on 89 320 lohta. Neuvonannon mukaan heikkojen lohikantojen suojelu ja elvyttäminen edellyttävät sekakantakalastuksen vähentämistä siirtämällä kalastusta pääaltaalta ja rannikolta jokiin ja jokisuihin, jolloin kalastus voidaan mitoittaa kohteena olevan lohikannan tilan mukaisesti.
ICESin neuvonannon mukaan Itämeren pääaltaan kalastuksen säätelyn tehostaminen on vaikuttanut myönteisesti myös Suomenlahden, syönnösvaelluksella pääaltaalla käyvien lohikantojen elpymiseen.

Kansallisen Itämeren lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti Suomi pyrkii noudattamaan ICESin tieteellistä neuvoa. Suomen tavoitteeksi esitetään kuitenkin säilyttää lohen kalastus kuluvan vuoden tasolla eli 95 928 lohta.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vastustaa komission ehdotusta ja on tyytymätön ehdotukseen valtioneuvoston kannaksi, koska se ei ole tieteellisen neuvonannon mukainen ja ylläpitää sekakantakalastusta sekä Itämeren pääaltaalla että Pohjanlahden rannikolla ja näin estää heikkojen lohikantojen elpymisen ja toipuvien lohikantojen, kuten Simojoen lohikannan vahvistumisen.

Suomen eduskunta on toistuvasti kannanotoissaan (MmVL1/2015vp, MmVL55/2014vp, MmVL35/2014vp, MmVL24/2014vp, sekä aikaisemmat asiaa koskevat lausunnot) painottanut pitkäjänteistä, tieteellisen neuvonannon mukaista kalastuksen säätelyä ja toimia, joilla vähennetään Itämeren pääaltaan sekakantakalastusta.
Nämä linjaukset sisältyvät myös valtioneuvoston periaatepäätökseen lohi- ja meritaimenstrategiaksi.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että
- Suomi esittää eduskunnan päätösten ja lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti enimmäiskiintiön määräämistä ICESin tieteellisen neuvonannon mukaiselle tasolle ja
- mikäli se ei ole mahdollista, Suomi ei hyväksy nykyistä enimmäispyyntikiintiötä ylittävää tasoa ja että
- Suomi yhdessä Ruotsin kanssa esittää lohen enimmäispyyntikiintiöistä päätettäessä toimia, joilla Itämeren pääaltaan sekakantakalastuksen (ajosiimapyynti) määrää ja vahingollisia vaikutuksia heikkoihin lohikantoihin voidaan vähentää, kuten ICES neuvonannossaan suosittaa.

 
RAPORTOIMATON JA VÄÄRIN RAPORTOITU SAALIS PÄÄALTAALLA JA POHJANLAHDELLA
Ehdotuksessa Suomen kannaksi esitetään, että väärinraportoidun ja raportoimattoman saaliin osuus olisi merkittävästi pienempi, kuin mitä ICESin vuoden 2014 tiedoista voidaan päätellä ja siksi enimmäispyyntikiintiö vuo-delle 2016 voisi vastaavasti olla ICESin neuvoa korkeampi: 89 320 >>> 95 812 lohta.
Ehdotusta perustellaan sillä, että raportoimattoman ja väärinraportoidun saaliin määrä on huomattavasti vähentynyt viime vuosina: 112 000 lohta (2010) >>> 25 000 lohta (2014). Tästä syystä perusmuistiossa esitetään raportoimattoman ja väärinraportoidun saaliin osuudeksi 10 000 lohta, kun ICESin ohjeellinen arvio on 15 100 lohta.

Raportoimattoman ja väärinraportoidun saaliin väheneminen johtuu kahdesta tekijästä:
1) Kokonaissaalis vuodesta 2010 vuoteen 2014 on vähentynyt 258 00 lohesta 129 000 loheen, mikä on puolittanut myös raportoimattoman ja vää-rinraportoidun saaliin määrän ja
2) parantunut valvonta on vähentänyt raportoimatonta ja väärinraportoitua kalastusta.
ICES on huomioinut tämän neuvonannossaan. Vuodelle 2014 annetussa neuvossa raportoimattoman ja väärinraportoidun kalastuksen osuudeksi arvioitiin 28 %, vuosille 2015 ja 2016 annetut ohjeelliset arvot olivat vastaavasti 21 % ja 13 %.

SVK yhtyy maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoon 16.6.2015 (MmVL 1/2015), joka katsoi "olevan varsin todennäköistä, että raportoimattoman, väärin raportoidun ja ei-toivotun lohisaaliin määrä pysyy ensi vuonna suunnilleen nykyisellä tasolla, joten varovaisuusperiaatteen mukaisesti tämä tulee ottaa huomioon lohikiintiöitä määriteltäessä."
Varovaisuusperiaatteen mukaisesti paras arvio vuoden 2016 raportoimattoman ja väärinraportoidun kalastuksen osuudesta voi perustua vuoden 2014 saalistietoihin.

Suomenlahden kalastus
Komission esitys Suomenlahden alueen lohen enimmäispyyntikiintiöksi on kappalemäärältään samansuuntainen kuin ICESin tieteellinen neuvonanto, eli 10 024 lohta.
Se ei kuitenkaan ota huomioon neuvonannon suositusta, jonka mukaan kalastus tulisi kohdistaa istutettuihin, rasvaeväleikattuihin lohiin. Näin annettaisiin Suomenlahden harvalukuisille ja heikossa kunnossa oleville lohikan-noille mahdollisuus elpyä. Samalla tuettaisiin Kymijoelle palautettavan, luontaisesti lisääntyvän lohikannan vahvistumista.

Ehdotuksessa Suomen kannaksi Suomenlahden enimmäispyyntikiintiö halutaan pitää tämän vuoden tasolla, eli 13 106 lohta. Perusteluna esitetään, että näin annetaan Virolle mahdollisuus kalastaa tämän vuoden tasolla ja saadaan Viron tuki Suomen kannalle pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöstä päätettäessä. Komission esitys vähentäisi Viron lohikiintiötä noin 300 lohella.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että
- Suomi tukee komission tieteellisen neuvon mukaista ehdotusta lohisaaliin enimmäismäärästä ja
- edellyttää että saaliiksi saa ottaa vain istutettuja, rasvaeväleikattuja  lohia.
Viron tukea Suomen kannalle voidaan hakea antamalla Virolle lisäkiintiö (300 lohta) Suomen enimmäispyyntikiintiöstä, joka jää joka tapauksessa osittain käyttämättä. Lisäkiintiö Virolle voidaan toteuttaa esimerkiksi vaihtona, jossa Suomi saa lisää silakanpyyntioikeutta.

VAPAA-AJANKALASTUKSEN SAALIS ITÄMERELLÄ JA SEKAKANTAKALASTUS
Suomen kannassa esitetään, että "Suomi nostaa sopivissa asiayhteyksissä esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen ja lohen merialueen vapaa-ajankalastukseen liittyvät ongelmat."
ICESin neuvonannon mukaan vapaa-ajankalastuksen saalis merellä on 19 000 lohta, josta osa pyydetään seisovilla pyydyksillä. Itämeren maista EAA:n ja SVK:n toimesta kerättyjen tietojen perusteella vetouistelun, jota harrastetaan pääosin Itämeren pääaltaalla, osuus tästä on 12-15 000 lohta.
Suurin osa vetouistelusaaliista saadaan Ruotsissa (7 293 lohta vuonna 2011; Underlag avseende fångst av lax i svenskt trollingfiske i Östersjön, SLU 2013), jossa on sallittu vain rasvaeväleikattujen, istutettujen kalojen ottaminen saaliiksi.

Voidaan arvioida, että Itämeren pääaltaalla vapaa-ajankalastajien osuus villiin loheen kohdistuvasta sekakantakalastuksesta on 4-5 000 lohta vuodessa.
Ajosiimakalastuksessa vuonna 2014 pääaltaalta pyydettiin 32 000 lohta ja tämä kalastus oli pääasiassa villiin loheen kohdistuvaa sekakantakalastusta. Ehdotuksessa Suomen kannasta saa virheellisesti kuvan, että pääosan sekakantakalastuksen ongelmista aiheuttaisi pääaltaan vetouistelu.

SVK toteaa, että
- merialueen vapaa-ajankalastuksen mahdolliset ongelmat sekakantakalastuksen kannalta ovat mitättömiä kaupalliseen pyyntiin verrattuna ja että
- vapaa-ajankalastuksen vaikutusten rinnastaminen kaupallisen ajosiimapyynnin aiheuttamiin ongelmiin luonnonvaraisille lohikannoille on harhaanjohtavaa
.



 
Powered by WebUpdate