27.04.2017 04:37
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2015 >> Valtion talousarvio vuodelle 2016















 
 
 
 
 
 
VALTION TALOUSARVIO VUODELLE 2016

Lausunto hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2016, maa- ja metsätalousministeriön hallinnon pääluokka/ kalatalous, 11.11.2015

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on tutustunut esitykseen valtion talousarvioksi vuodelle 2016 sen kalastusta koskevilta osilta ja esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa.

YLEISTÄ
Kaikesta suomalaisten syömästä kotimaasta pyydetystä kalasta 58 % on vapaa-ajankalastajien pyytämää. Kun myös kalankasvatus lasketaan mukaan, muodostavat harrastajien saaliit Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan edelleen suurimman osuuden (41 %) suomalaisten käyttämästä kotimaisesta kalaravinnosta. Vuonna 2012:
- vapaa-ajankalastuksen kalasaalis oli 24,5 miljoonaa kiloa (arvo 51 miljoonaa euroa) ja rapusaalis 2,5 miljoonaa kappaletta (6 milj. €),
- ammattikalastuksen saalis oli 137,8 miljoonaa kiloa (46,5 milj. €) ja
- kalanviljely tuotti ruokakalaa 12,7 miljoonaa kiloa (44,6 milj. €).

Vapaa-ajankalastus on siis merkittävin kalatalouden osa-alue myös saaliin arvolla mitattuna, puhumattakaan sen sosiaalisesta, kansantaloudellisesta tai kansanterveydellisestä merkityksestä. Ilman vapaa-ajankalastajia pääosa uusiutuvista kotimaisista kalakannoista jäisi hyödyntämättä.
    
KALASTONHOITOMAKSUVARAT
Kalastuksenhoitomaksuina kertyneet varat käytetään ensi vuoden alusta voimaan astuvan kalastuslain 82 § mukaisesti
- kalavesien käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon,
- kalatalousalueiden toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin,
- neuvontapalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja
- yleiskalastusoikeuksien käytöstä kalavesien omistajille maksettaviin korvauksiin sekä
- kalastonhoitomaksun kannosta aiheutuviin kustannuksiin.

Yleiskalastusoikeuksien käytöstä vesialueen omistajille maksettavaksi korvaukseksi esitetään vuoden 2016 talousarvioehdotuksessa 3 145 000 euroa, kalaston hoitomaksun kannosta aiheutuviin kustannuksiin 750 000 euroa ja kolmeen ensimmäiseen kohteeseen yhteensä 6 505 000 euroa.

KALASTUSALAN JÄRJESTÖJEN TOIMINTA-AVUSTUKSET
Kalastusalan neuvontajärjestöt tulevat uuden kalastuslain mukaan saamaan toimintaansa avustusta kalastusalan neuvontapalvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista.
Kalastusalan neuvontajärjestöistä päävastuun vapaa-ajankalastajien, erityisesti lasten ja nuorten kalastusharrastuksen ylläpitämisestä ja kasvattamisesta kantaa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK), jonka maan kattava kalaseuraverkko antaa siihen hyvät edellytykset. Tätä tukevat Luonnonvarakeskuksen uusimmat tiedot kalastuksenharrastajien määrän kasvusta noin sadalla tuhannella henkilöllä 1,6 miljoonaan, josta merkittävä osa selittyy alle 10-vuotiaiden ikäryhmässä tapahtuneessa kalastajien määrän kasvussa.

Nykyisellään SVK saa kalastusalan neuvontajärjestöjen toiminta-avustuksesta 28,5 %. Pääosa toiminta-avustuksesta (71,5 %) menee kala-vesien omistajien neuvontaan. Tämä ei vastaa neuvontatarvetta.
Neuvontamäärärahojen jakosuhteen tarkistamista edellytti MMM:n valtakunnallinen vapaa-ajankalatalouden kehittämisohjelma vuosille 2001?2010. Samaan asiaan ovat kiinnittäneet huomiota eduskunnan valtiontilintarkastajat. Jakoperusteiden tarkistamisvaatimus tuli esille myös vuonna 2006 toteutetussa kalastusalan neuvontajärjestöjen arvioinnissa (Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 79/2006). Toistaiseksi tarkistusta ei ole tehty.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on selvittänyt kalastuksenhoitomaksuvarojen käytön vaikuttavuutta, pääasiassa vuosina 2004-2008 (Kalastuk-senhoitomaksun vaikuttavuus; RKTL selvityksiä 3/2010, 2. painos). Selvityksessä verrattiin mm. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja Kalatalouden keskusliiton (KKL) toimintaa vuosina 2004-2008 erilaisilla neuvontatyön tunnusluvuilla, kuten:
                                                       SVK         KKL
painettujen julkaisujen määrä/v     305 000   165 000
henkilökohtaiset kontaktit/v            50 000      15 000
koulutus (ml leirit)/v                          3 683        3 433

Luvuista ilmenee, että SVK:n kalastuksenhoitomaksuvaroista rahoitettava toiminta oli huomattavasti laajempaa kuin toisen neuvontajärjestön.

Uusi kalastuslaki tulee merkittävästi lisäämään kalavesien omistajille omaisuutensa hoidosta maksettavia korvauksia (käytön ja hoidon suunnittelu, kalatalousaluetoiminnan kustannukset). Samalla kalavesien omistajien neuvontaa kalatalousaluejärjestelmän kautta tehostetaan mm. lisäämällä am-mattimaista isännöintiä. Tämä kaikki osaltaan vähentää omistajille muuten kohdistettavan neuvonnan rahoitustarvetta.

SVK esittää että,
- vuoden 2016 talousarviossa vapaa-ajankalastajille suunnatun neuvonnan osuutta neuvontajärjestöille osoitetuista avustuksista kasvatetaan paremmin vastaamaan neuvontatarvetta.
Neuvontatarpeen ja toiminnan vaikuttavuuden mukainen jakosuhteiden tarkistus parantaisi vapaa-ajankalastajien neuvontaa sekä lisäisi aktiivikalastajien määrää, kotimaisen kalan käyttöä ja kalastonhoitomaksun kertymää.

 



 
Powered by WebUpdate