30.04.2017 14:00
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2015 >> Metsähallituksen maksut















 
 
 
 
 
 
METSÄHALLITUKSEN MAKSUT

Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi eräiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista, 4.12.2015 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) edustaa suomalaisia järjestäytyneitä vapaa-ajankalastajia. Lausuntonaan SVK esittää kunnioittaen seuraavaa.

Metsähallituksesta annetun lain mukaan sen tuotteet ja palvelut hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Liiketoimintaa rajoittavat valtion maiden ja vesialueiden käytölle annetut yhteiskunnalliset velvoitteet.

Lausunnolle lähetetyllä asetusesityksellä säädetään Metsähallitukselle maksettavista lupamaksuista vuosina 2016-2017 ja määritellään kokonaan tai osittain omakustannusarvon mukaiset, maksuttomat ja liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoritteet. Lupamaksujen suuruudet ja kertymät vaikuttavat Metsähallituksen erätalouden toimintaan ja muun muassa kalastajille suunnattujen palvelujen tasoon.
Kalastuksen ja metsästyksen toimintojen rahoituksessa haetaan asetusesityksen muistion mukaan kustannusvastaavuutta, eli lupatulojen tulisi kattaa palveluista syntyvät kustannukset. Kustannusvastaavuuden korostaminen saattaa johtaa kalastuslupien hintojen nousuun ja kalastajille kohdistettujen palvelujen heikentymiseen siinä määrin, että se vaarantaa vesialueiden käytölle asetettuja tavoitteita.

Asetusluonnoksessa esitetään viehekalastuksen siirtämistä kokonaan julkisoikeudelliselta puolelta liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavaksi. Liiketaloudellinen hinnoittelu on nostanut viime vuosina metsähallituksen virkistyskalastuskohteiden lupahintoja merkittävästi, esimerkiksi 25-114% vuonna 2013. Liiketaloudellinen hinnoittelu ei ole läpinäkyvää tulevan hinnoittelun osalta, eikä sidosryhmillä ole siksi käytettävissä tarkkaa tietoa tulevista kalastuslupien hinnoista niiden tarkempaa arviointia varten.
Liiketaloudellinen näkökulma tuonee mukanaan korotuspaineita viehekalastuksen lupahintoihin. Kalastuksen liiketaloudellisten suoritteiden oletetaan luonnoksessa nousevan vuoden 2014 1,053 miljoonasta eurosta 1,242 miljoonaan euroon vuonna 2016.
SVK edellyttää viehekalastuksen lupahintojen pitämistä pääsääntöisesti nykytasoisina ja erityiskohteiden osalta maltillista hinnoittelua. Lupatulojen kasvun tulee syntyä hintojen nostamisen sijaan kalastajamäärien ja lupamyynnin kasvun kautta. Tiedottamisen, neuvonnan ja markkinoinnin keinoin tulee pyrkiä viehekalastajien määrän kasvattamiseen.

Pyydyskalastuksen osalta esitetään hinnoittelun perusteiden muuttamista kolmitasoiseksi kalastuskohteiden ominaisuuksien perusteella. SVK kannattaa järjestelmän muutosta.
Vanha käytäntö, jossa eritasoisille kalavesille myytävät pyydysluvat olivat samanhintaisia, ei ollut tasapuolinen. Aktiivisesti hoidettujen vesien verkkolupien kalastuskauden hintoihin on esitetty korotusta 6 eurosta 10 euroon verkkoa kohden. Hinnan nousu on hyvin maltillinen verrattaessa viehekalastuksen lupahintoihin ja vastaa viikon viehekalastusluvan hintaa vastaavilla vesialueilla.
Pyyntitehoon rinnastettuna verkkolupien hintojen tulisi olla huomattavasti viehelupien hintoja korkeampia. Vallitseva käytäntö, jossa viehekalastuksen hinnat ovat pääsääntöisesti moninkertaisesti pyydyskalastusta kalliimpia, ei ohjaa kalastusta uuden kalastuslain tavoittelemaan suuntaan luontaisten kalakantojen vahvistamiseen. Tämä koskee erityisesti uhanalaisia vaelluskalakantoja, joiden yksilöt tulevat edelleen pyydetyiksi alamittaisina ennen ensimmäistä kutukertaa pääsääntöisesti verkkokalastuksen saaliina.

Metsähallituksen koko maan viehekalastusluvan poistaminen myynnistä ja sen korvaaminen alueellisilla luvilla on kannatettavaa uuden kalastonhoitomaksun myötä. Kalastonhoitomaksu itsessään sisältää luvan koko maan kattavaan viehekalastukseen tietyin reunaehdoin. Metsähallituksen alueellisille viehekalastusluville tulee varat riittävän suuret lupa-alueet, jotka mahdollistavat myös liikkuvan kalastajan vetouistelun usealla vavalla.

Esitetty mobiililupien vähentäminen ja lupamyynnin keskittäminen internettiin voi olla ongelmallista ikääntyneiden kalastajien osalta. Mobiililuvan ostaminen on ollut selkeä ja helppo maksutapa. Huolimatta internetin myyntikanavan hyvästä kehityksestä sen käyttö on osalle ikääntyneistä kalastajista edelleen hankalaa.

Nuorten ja perheiden kalastusharrastuksen edistämiseksi SVK katsoo tarpeelliseksi kalastuslupien erityishinnoittelun jatkuvan myös tulevaisuudessa. Huolimatta liiketaloudellisesta hinnoittelusta nuorten ja perheiden kalastuslupien hinnat pitää säätää edulliselle tasolle, joka tukee kalastusharrastuksen kasvua.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä esitettyä luokittelua, hinnoittelua, rahoitusmalleja ja toimintaa tulee tarkistaa seuraavasti:

1. Metsähallituksen erätalouden kalastuksen järjestelyillä on mittavaa yhteiskunnallista, aluetaloudellista ja sosiaalista merkitystä, jotka tulee huomioida toimintaa arvioitaessa. Kalastuksen julkisoikeudellisten tehtävien hoitoa tulee tarvittaessa tukea valtion budjettivaroista, kuten muitakin sellaisia Metsähallituksen Luontopalveluiden toimintoja, jotka eivät voi toiminnan rajoitteiden tai yhteiskunnallisten velvoitteiden takia saavuttaa täyttä kustannusvastaavuutta.

2. Nuorison kalastusharrastusta edistävät tapahtumat ja yleishyödyllinen kilpailutoiminta tulisi olla harkinnan perusteella maksuista vapaata. Onginta ja pilkintä kalastusmuotoina kohdistuvat yleensä vähempiarvoiseen kalakantaan ja näiden kalastusmuotojen kilpailuista on useimmissa tapauksissa kalavedenhoidollista hyötyä. Monissa muissakin kilpailuissa saavutetaan kalavedenhoidollisia tavoitteita kalastuskohteen kalakannan tilaa ilmentävien saalistilastojen kautta. Tapahtumat lisäävät myös kalastusharrastuksen näkyvyyttä. Näitä hyötynäkökohtia voidaan katsoa vastikkeeksi ja luvan myöntämisperusteeksi. Kaupallinen taloudellista voittoa tavoitteleva kilpailutoiminta voitaisiin edelleen sisällyttää liiketaloudellisin perustein hinnoiteltaviin suoritteisiin.

3. Suomen suurimpana vesialueiden hallinnoijana Metsähallituksen tulisi toimia suunnannäyttäjänä viehekalastuksen lisäksi myös pyydyskalastuksen järjestelyissä. Pyydyskalastuksen järjestelyissä pääpaino tulisi olla kestävällä kalastuksella, jossa huomioitaisiin erityisesti luontaisen lisääntymisen turvaaminen. Nykyinen ja suunniteltu pyydyskalastuslupien alihinnoittelu ei ohjaa kalastusta uuden kalastuslain hengen mukaisesti kestävään kalastukseen vaelluskalavesistöissä.

4. Metsähallituksen koko maan kattavan vieheluvan tilalle suunniteltujen alueellisten kalastuslupien säädökset tulee suunnitella liikkuvan vetouistelijan tarpeisiin sopiviksi useamman vavan käytön mahdollistaviksi maantieteellisesti laajoiksi kokonaisuuksiksi.

5. Viehekalastuksen lupamyynnin siirtäminen kokonaisuutena liiketoiminnan piiriin ei saa tuoda mukanaan lupien hintojen merkittävää nostamista. Kalastuksesta saatavien tulojen kasvun tulee perustua kalastajamäärien kasvuun hinnoittelun sijaan.



 
Powered by WebUpdate