26.03.2017 14:16
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2016 >> Kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmä














 
 
 
 
 
 
KAUPALLISEN KALASTUKSEN KIINTIÖJÄRJESTELMÄ

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmäksi, 10.11.2016


Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä asiasta ja lausuu lähinnä lohenkalastuksen osalta seuraavaa.

YLEISTÄ
Asetus annettaisiin parhaillaan Eduskunnan käsiteltävänä olevan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) kansallisesta täytäntöönpanosta annettavan lain (HE 103/2016 vp) nojalla. Asetus koskisi erityisesti laissa ehdotetun uuden kiintiöjärjestelmän silakan, kilohailin ja lohen siirrettävien ja ei-siirrettävien käyttöoikeuksien ja toimijakohtaisten kiintiöiden haku- ja päätösmenettelyä.

Asetusluonnoksen arviointia vaikeuttaa se, että lakia (EU:n yhteisen kalastuspolitiikan kansallinen täytäntöönpano), jonka nojalla asetus annetaan, ei ole käytettävissä. Hallituksen esitys laiksi on vasta eduskunnan käsittelyssä.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä lohi- ja meritaimenstrategiaksi Itämerellä edellytetään, että lohiasetuksen uudistamisen yhteydessä Suomessa otetaan käyttöön kalastajakohtaiset ei-siirrettävät lohikiintiöt. Myöskään uutta lohiasetusta ei vielä ole annettu eikä tietoa sen lopullisesta sisällöstä ole käytettävissä.

SIIRRETTÄVÄT LOHIKIINTIÖT
SVK kiinnittää huomiota myös siihen, että lakiesitys YKP:n kansallisesta toimeenpanosta on ristiriidassa lohi- ja meritaimenstrategian kanssa. Strategian mukaan lohenpyyntikiintiöiden tulee olla ei-siirrettäviä.
Hallituksen lakiehdotuksen EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) kansallisesta täytäntöönpanosta perusteluissa lohenkalastuksen siirrettävien kiintiöiden käyttöä perustellaan sillä, että lain säännökset estävät lohenkalastuksen käyttöoikeuden tai toimijakohtaisen kiintiön siirtämisen Perämereltä eteläisimmille alueille. Tämä ei kuitenkaan poista siirrettäviin käyttöoikeuksiin liittyvää käyttöoikeuksien kiintiöiden keskittymistä harvojen toimijoiden käsiin, mikä saattaa aiheuttaa alueellisia ongelmia erityisesti pienimuotoiselle rannikkokalastukselle.
Perustelujen mukaan toimijakohtaisten kiintiöiden käyttöön otto edellyttää siirrettäviä pyyntioikeuksia. SVK:n mielestä tämä ei pidä paikkaansa, vaan toimijakohtaisia  kiintiöitä voidaan käyttää samoin edellytyksin ei-siirrettävien pyyntioikeuksien perusteella. Ainoa ero on se, että pyyntioikeuden haltija ei voisi suoraan siirtää sitä toiselle kalastajalle, vaan päätöksen tekisi kalastusviranomainen. Näin voitaisiin taata pyyntioikeuksien tasapuolinen jakaminen sekä alueellisesti että uusille kalastajille. Samalla voitaisiin tarvittaessa suunnata pyyntiä alueille, joilla sekakantakalastuksen vahingolliset vaikutukset olisivat vähäisempiä.
SVK esittää asetusluonnosta muutettavaksi niin, että kaikki kalastajakohtaiset lohenpyyntikiintiöt ovat ei-siirrettäviä valtioneuvoston hyväksymän lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti lohen ja taimenen pyynnissä isorysien käyttö on sallittu vain 1 luokan ammattikalastajille (nyk. kaupallisten kalastajien I ryhmä).
Hallituksen esitys (HE 103/2016 vp) EU:n yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpanosta antaisi kuitenkin lohenpyyntioikeuden kaikille kaupallisten kalastajien rekisteriin ilmoittautuneille kalastajille (siirrettävien oikeuksien edellytyksenä vähintään 10 lohen keskimääräinen saalishistoria kolmelta hakemusta edeltävältä vuodelta).
SVK esittää, että kalastajakohtaisia lohen pyyntioikeuksia ja niiden mukaisia pyyntikiintiöitä jaetaan vain kalastuslain 88 §:n mukaisille I luokan kaupallisille kalastajille, minkä lisäksi osa pyyntioikeuksista varataan kalastuksen aloittaville kaupallisille kalastajille. Mikäli tällainen kaupallinen kalastaja ei määräaikana (esim. kolme vuotta) täytä I luokan kaupalliselle kalastajalle asetettavia vaatimuksia, pyyntioikeus tulee evätä.



 
Powered by WebUpdate