29.03.2017 10:21
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2017 >> Vuoksen vesistön harjuskannat














 
 
 
 
 
 
VUOKSEN VESISTÖN HARJUSKANNAT

Lausunto luonnoksesta Vuoksen vesistöalueen harjuskantojen toimenpideohjelmaksi, 26.1.2017

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut asiakohdassa mainittuun toimenpideohjelmaan ja lausuu siitä seuraavaa.
Järjestömme pitää erittäin hyvänä, että Vuoksen vesistöalueen voimakkaasti taantuneille harjuskannoille ollaan laatimassa elvytysohjelmaa. Ohjelman tarkoitus on turvata Vuoksen vesistöalueen harjuskantojen tulevaisuus erilaisilla hoitotoimilla. Kantojen elvyttämisessä ensisijaista on ohjelman mukaan selvittää mahdollisuudet parantaa luontaisen lisääntymisen tuloksellisuutta.

Keskeinen tekijä harjuskantojen hoidon ja suojelun suunnittelussa on tieto siitä, mistä kantojen taantuminen johtuu. Esitettyjä syitä harjuskantojen taantumaan ovat liikakalastus, lisääntymis- ja elinalueiden pohjien likaantuminen sekä kalaston rakenteessa harjuksen elinalueilla tapahtuneet muutokset.

Ohjelmassa on pyritty esittämään ne puitteet ja linjaukset, joiden mukaisesti harjuskantojen hoito ja suojelu Vuoksen vesistöalueella jatkossa tapahtuu. Ensimmäinen vaihe ohjelman toteutuksessa on vesistön harjuskannan pelastamiseen tähtäävän verkoston luominen. Tässä verkostossa on esitettyjen tahojen lisäksi SVK: n mielestä syytä olla mukana myös alueella virkistyskalastusta harjoittavien tahojen edustajat.

Harjuskantojen hoitotoimet ovat toistaiseksi olleet pääasiassa istutuksia. Harjuskantojen tilasta ja etenkin luontaisesta lisääntymisestä on tietoa vain osasta Vuoksen vesistöalueelta. Suuresta osasta vesialueita nämä tiedot pääosin puuttuvat. SVK toteaa, että istutuksissa tulisi käyttää alueen omia paikallisia kantoja tai jos alueen oman harjuskannan istukkaita ei ole käytettävissä, tulee istutuksista pidättäytyä toistaiseksi kokonaan, niin kauan, että tieto luonnonlisääntymisestä paikallisten kantojen osalta saadaan kerättyä. Istutuksia tulisi tehdä ainoastaan alueille, joissa ei enää luonnonlisääntymistä ole. Yksi keino arvioida harjuskannan tilaa on yhteistyö aktiivisten virkistyskalastajien kanssa ja heidän harjusalueiden kalastuksesta pitämänsä saaliskirjanpito.

Viljelyssä on enää Puruveden harjuskanta. Muiden harjuskantojen emokalastojen ylläpito on viimeisten 10 vuoden aikana lopetettu. Emokalastojen perustamiseen tähtäävä työ alueen neljästä muusta harjuskannasta tulee ohjelman mukaan siksi aloittaa välittömästi. On kuitenkin hyvin epävarmaa, miten tässä tullaan valtion rahoituksen osalta edistymään ja joka tapauksessa harjuksen suojelun taso ei ole suotuisa, jos kannan säilyminen on ainoastaan viljelyn varassa.
 
Vuoksen vesistön eri osista on pyritty löytämään sellaiset harjuksen elinalueet (=harjusalueet) joiden suojeluun ja hoitoon harjuskantojen suojelussa kannattaa ensisijaisesti panostaa. Hoitokeinoja näillä alueilla ovat ohjelman mukaan kalastukseen liittyvät rajoitukset ja luontaisten lisääntymisalueiden kunnostukseen liittyvät toimet. Järvialueella tehtäviin kutualueiden kunnostushankkeisiin ei olla kuitenkaan saatu ohjelman mukaan rahoitusta, mikä on erittäin valitettavaa. SVK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että em. kutualuekunnostuksiin ryhdytään ja niihin tarvittava rahoitus saadaan järjestymään.

Ohjelman luvussa 7.7 tarkastellaan harjuksen soveltuvuutta kalastuksen kohteena. Luvussa katsotaan sen soveltuvan parhaiten sellaisten kalastusmuotojen saalislajiksi, missä saaliiksi saadut alamittaiset kalat voidaan vapauttaa takaisin vesistöön hyväkuntoisina, jolloin kyseeseen tulee vapakalastus eri muodoissaan, etenkin jos pyynnissä käytetään väkäsettömiä koukkuja. Harjuskannan hyödyntämistä pääosin vapakalastuksen kautta puoltaa myös järjestömme näkemyksen mukaan se, että siitä tuolloin saadaan suurin virkistyksellinen ja taloudellinen tuotto.

Verkkopyynnin ongelmana on ohjelman mukaan pyynnin harjoittaminen solmuväliltään aivan liian pienillä, siian ja ahvenen pyyntiin mitoitetuilla verkoilla, jolloin saaliiksi saadaan alamittaisia harjuksia. Tällaisella pyynnillä sekä vaarannetaan harjuskannan säilyminen elinkykyisenä, että heikennetään hoitotoimien tuloksellisuutta. 

Järjestömme toteaa, että edellä mainittuun verkkokalastuksen ongelmaan törmätään jatkuvasti pyrittäessä elvyttämään myös muita heikentyneitä tai uhanalaisia lohikalakantoja maassamme. Pelkästään elvytettävään kalakantaan kohdentuva kalastuksen säätely on yleisellä tasolla hankalaa muiden lajien (erityisesti ahven ja siika)  paikoitellen voimakkaan verkkokalastuksen vuoksi. Harjuksen rauhoittaminenkaan  ei sinällään estä kalastusta aiheuttamasta harjuksille kuolleisuutta, koska suuri osa harjuksista kuitenkin kalastetaan muihin kalalajeihin kohdistetun pyynnin sivusaaliina ja menetelmillä, joissa pyydyksiin joutuneet kalat vahingoittuvat tai kuolevat huomattavissa määrin.

Keinoina verkkokalastuksen rajoittamisessa ovat alueelliset ja ajalliset verkkokalastuskiellot tai rajoitukset, nuorille harjuksille kaikkien vahingollisimpien verkkoharvuuksien kieltäminen tai niiden määrän rajoittaminen sekä kaiken verkkopyynnin kieltäminen rantamatalikoilla ja niiden tuntumassa; esimerkiksi alle kolmen metrin syvyydessä tai määrätyn etäisyyden sisäpuolella. Vaikka saaliin vapauttamiselle hyväkuntoisena vapakalastuksessa on verkkokalastusta huomattavasti paremmat edellytykset, voidaan myös vapakalastukselle asettaa alueellisia ja ajallisia rajoituksia. Kaikkia kalastajaryhmiä tulisi ohjata ja opastaa kalojen vapauttamisessa. 

Ohjelman mukaan kalastuksen säätelyyn liittyvät toimet on esitetyillä harjuksen suojelu- ja hoitoalueilla mahdollista toteuttaa haluttaessa varsin nopeasti. Tärkeintä on verkkokalastuksen rajoittaminen kevään ja alkukesän aikana. Norpan suojelualueella rajoitukset ovat ohjelman mukaan jo nykyisellään riittävät. Sen sijaan Puruveden ja Pielisen harjusalueilla verkkopyynnin rajoittaminen touko-kesäkuussa alle 50 mm:n verkoilla olisi ohjelman mukaan perusteltua. Lisäksi harrilaudan käyttö tulee kaikilla harjusalueilla kieltää.

Hoitokeinoista tehokkaimpia ovat erilaiset kalastuksen säätelytoimet. Harjuskannan hoitoon ja suojeluun sopivia kalastusrajoituksia esitetään ohjelmassa:
- Verkkopyynnin solmuväli-, alue- ja aikarajoituksia 
- Harrilaudan, sivuplaanarin, väkäsettömien koukkujen ja tuulastuksen käyttökieltoja/aluerajoituksia
- Harjukselle sopivia alamittoja

Järjestömme näkemyksen mukaan kiireellisintä Vuoksen vesistöalueen harjuskantojen elvyttämisessä on ryhtyä toteuttamaan kalastuksen säätelytoimia. Ohjelmassa on virheellisesti todettu kalastusalueilla olevan toimivaltaa antaa tiettyä vesialuetta koskevia asetuksesta poikkeavia määräyksiä, vaikka tällainen alueellinen toimivalta on uusitussa kalastuslaissa (2015/379)  siirretty ELY-keskuksille. Ottaen huomioon harjuskantojen huono tilanne, ei säätelytoimien toteuttamisessa voida odottaa kalatalousalueiden tulevien käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistumista ja niiden toteuttamista, vaan säätelyssä on toimivaltaisten viranomaisten (MMM, ELY-keskukset) ryhdyttävä toimiin mahdollisimman pian.

Järjestömme katsoo, että Vuoksen vesistöalueella,  ml. virtavedet, tulee  harjukselle säätää 45 cm alamitta. Verkkokalastuksen alueellisella ohjauksella ja solmuvälisäätelyllä on varmistettava, etteivät alle 45 cm harjukset jää verkkoihin.

Keskeisillä matalilla harjusalueilla tulee kaikenlainen verkkopyynti kieltää alle 80 mm solmuvälisillä verkoilla, millä pystytään estämään myös uhanalaisten järvitaimenien ja järvilohien pyytäminen alamittaisina. Harjuksen rauhoitusaikana tulee  verkkopyynti kieltää kokonaan keskeisiltä matalilta harjusalueilta ja niiden tuntumasta. Myös harjuksen ympärivuotista rauhoitusta keskeisillä järviharjuksen elinalueilla tulee harkita.

Ehdotettu harrilaudan käyttökielto on täysin perusteltu, samoin väkäsellisten koukkujen käyttökielto harjusalueilla. Vetouistelulupien lupaehtoihin tulee suositella vain yhden mitallisen harjuksen vuosikiintiö, jos harjusta ei kokonaan rauhoiteta. Harjuskantojen seurannassa on suositeltavaa seurata myös kutevien kalojen määriä keräämällä tietoa esim. vapakalastuksesta.



 
Powered by WebUpdate