23.04.2017 13:04
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2017 >> Lohenkalastuksen rajoitukset















 
 
 
 
 
 
LOHENKALASTUKSEN RAJOITUKSET

Lausunto luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi lohenkalastuksen rajoituksista, 28.2.2017

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää lausuntonaan seuraavaa.

Lausuntopyyntö koskee valtioneuvoston asetusta Tornionjoen kalastusalueella sovellettavista kansallisista kalastusmääräyksistä ja valtioneuvoston asetusta lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoella. Tornionjoen kalastusalueen osalta asetuksella säädetään myös muiden lajien kuin lohen kaupallisesta kalastuksesta.

Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 1§ edellyttää kalastuksen järjestämistä siten, että kalastuksen tulee olla kohtuullista kalakantojen suojelun ja kestävän käytön kannalta. Lausunnolla olevan asetuksen merialueen kalastuksen aikarajoitukset eivät ohjaa kaikkien Tornionjoen kalakantojen kalastusta kestävällä tavalla. Tornionjoen vaellussiikakanta on heikentynyt ja jokeen nousevien siikojen keskikoko on pienentynyt. Vaellussiian kaupallista kalastusta jokisuistossa on tarpeen rajoittaa nykyisestä tasosta kannan voimistamiseksi. Joen meritaimenkanta on uhanalainen.

Tornionjoen lohen nousumäärässä tulee pitää minimitavoitteena kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaista noin 74 000 lohen nousumäärää, jolla tähdätään 80% smolttituotannon tavoitteeseen. Lohi- ja meritaimenstrategia edellyttää myös Simojoen poikastuotannon kasvua 80% smolttituotannon tavoitteeseen.

RKTL:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan nousulohien määrä on yltänyt Tornionjoella 2000-luvulla vain kaksi kertaa 74 000 loheen;  vuosina 2014 ja 2016 jokeen nousi molempina vuosina noin 100 000 lohta. Simojoen nousulohien määrä kohosi vuonna 2016 ensimmäistä kertaa yli 5000 yksilöön.

Asetukseen lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoella esitetään merkittäviä muutoksia aiempaan lohenkalastuksen säätelyyn verrattuna. Kaupallisen kalastuksen lohikiintiö jaettaisiin toimijakohtaisiin kiintiöihin, joista 25 % lohimäärä voitaisiin kalastaa aiemmasta käytännöstä poiketen heti jäiden lähdettyä keväällä. Tässä kalastuksessa 1 ryhmän kaupallinen kalastaja saisi käyttää enintään yhtä isorysää. Lohenkalastuksen yleisrajoituksen kieltoajat ja alueet pysyisivät muutoin Pohjanlahdella muuttumattomina, eli samoina kuin viime vuosina. 25% lohimäärän kalastamista keväällä perustellaan kaupallisen lohenkalastuksen kannattavuuden parantamisella ja pyynnin jakautumisella aiempaa paremmin eri ajankohtina vaeltavien lohikantojen kaikkiin yksilöihin. Toimintamallia perustellaan myös kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaiseksi.

Lohi- ja meritaimenstrategian mukaan "Uudistetaan lohiasetus siten, että se täydentää kalastajakohtaisiin kiintiöihin siirtymistä, parantaa ammattikalastajien saaliin arvon ja varmistaa lohikantojen monimuotoisuuden säilymisen sekä vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun harjoittamisen, jakamalla pyyntiä yli koko kalastuskauden. Uudistuksessa otetaan huomioon valikoimattoman sekakantakalastuksen vähentäminen."

Esitetyssä muodossaan lohenkalastuksen uusi säätelyjärjestelmä ei tue kaikkia strategiassa mainittuja tavoitteita vaan keskittyy kaupallisen lohenkalastuksen edellytysten parantamiseen. Esitetyt säädökset heikentävät vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun edellytyksiä aiempaan säätelyyn verrattuna. Vastoin strategian tavoitteita esitetyt säädökset eivät tue valikoimattoman sekakantakalastuksen vähentämistä. Kevääseen laajennetulla kalastuskaudella kaupallinen lohenkalastus kohdistuisi Pohjanlahdella nykyistä enemmän sekakantojen kalastamiseen niiden kutuvaelluksellaan ja aikaisin kutuvaelluksensa aloittavien suurikokoisten emokalojen pyyntiin.

Lohi- ja meritaimenstrategian mukaan "Ennen kuin kalastajakohtaisia kiintiöitä otetaan käyttöön, selvitetään ns. terminaalikalastuksen uudelleen järjestämisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Isorysien käyttö lohen ja taimenen kalastuksessa rajataan 1 ryhmän ammattikalastajille."

Perämeren osalta esitetyt asetusten muutokset Oulu-, Ii- ja Kemijoen terminaalikalastusalueiden kalastuksesta poikkeavat muusta merialueesta. Näillä alueilla toimijakohtaisista lohikiintiöistä saisi kalastaa 50% kevään kalastuskaudella ja käyttää tässä kalastuksessa kolmea isorysää. Erityisesti Kemijoen edustan terminaalikalastusalueen lohisaaliista alueen uloimmilla pyyntipaikoilla tiedetään yli 50% saaliista olevan Tornionjoen lohta, vaikka erityisalueen poikkeavien kalastussäädöksien perusteina ovat olleet Kemijoen velvoiteistutusten hyödyntäminen.  Maantieteellisesti alue sijaitsee Tornionjoen suualueessa kiinni. Lohenkalastuksen säätelyn uudistuksen yhteydessä tulisi harkita erillisten terminaalikalastusalueiden lakkauttamista ja yhdenmukaistaa lohenkalastuksen säädökset muun ympäröivän kansallisen säätelyn piirissä olevan merialueen kanssa. Terminaalialueiden aluerajausten tarkastaminen ja alueiden pienentäminen vastaamaan lohisaaliista tehtyjä kalojen alkuperän tutkimuksia olisi tässä yhteydessä myös mahdollista.

Tornionjoen kalastusalueella jokisuussa esitetään Suomen puoleisen vesialueen kaupallisen lohenkalastuksen aloitusajankohdan varhentamista aiemmasta 25. kesäkuuta alkamaan 17. kesäkuuta. Perusteluna esitetään kaupallisen lohenkalastuksen aloittamista samana päivänä kuin Ruotsin puoleisella vesialueella. Vuoden 2010 lokakuussa voimaan astuneen Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen ja siihen kuuluvan Tornionjoen kalastussäännön 11§ mukaan lohen ja taimenen ammattimaisen kalastuksen saa aloittaa merialueella kiinteillä pyydyksillä aikaisintaan 17. kesäkuuta ja viimeistään 29. kesäkuuta. Esitetty kaupallisen lohenkalastuksen aloitusaika olisi voimassa olevan kalastussäännön puitteissa aikaisin mahdollinen.

Tornion- ja Simojokeen nousevien kutulohien määrät ovat näiden jokien lohikantojen suotuisasta kehityksestä huolimatta olleet viime vuosina pääsääntöisesti valtioneuvoston kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian linjauksia pienempiä. Lohenkalastusta ohjaavilla asetuksilla tulee tavoitella nousumäärien kasvua ja poikastuotannon vakiintumista vähintään 80 % tasoon molemmissa joissa. Lausunnolla olevissa asetusluonnoksissa ei ole lohen nousumäärien kasvua tai myönteistä kehitystä edistäviä muutoksia edellisiin asetuksiin verrattuna. Lausunnolla olevien asetuksien sisältö keskittyy kaupallisen lohenkalastuksen säätelyn vähentämiseen ja muutoksiin.

Loheen liittyvää kalastusmatkailun kehittymistä ja vapaa-ajankalastusta tulee tukea myös lohenkalastusta ohjaavien asetuksien valmistelussa kaupallista lohenkalastusta taloudellisesti merkittävämpänä kokonaisuutena.
Voimassa olevan kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian linjauksen mukaan lohenkalastus isorysällä tuli sallia vain 1 ryhmän kaupallisille kalastajille. 

Niin sanotun terminaalikalastuksen uudelleen järjestämistä tulee suunnata alueiden lakkauttamiseen tai alueiden koon pienentämiseen sellaisiksi, että lohisaalis koostuu kompensaatioistutusten viljellyistä lohista.

Toimijakohtaisiin lohikiintiöihin siirtyminen ja lohen kaupallisen kalastuksen salliminen Pohjanlahdella kevätaikaan lisäisi valikoimatonta sekakantakalastusta siirtäessään lohenkalastuksen painopistettä merellä tärkeimpien lohijokien läheisyydestä eteläisemmille merialueille, joilla liikkuu lukuisten eri lohijokien lohiyksilöitä, myös heikoimpien lohikantojen yksilöitä.

Ajallisesti kevääseen laajennetulla kalastuskaudella kaupallinen kalastus tulisi kohdistumaan nykyistä enemmän keväällä kutuvaelluksensa suorittaviin suurikokoisiin lohiin, jotka ovat lohikantojen lisääntymisen kannalta tärkeitä.

Villien lohikantojen myönteisen kehittymisen varmistamisen kannalta SVK pitää vuoden 2016 kalastuskaudella voimassa olleita asetuksia parempina, kuin esityksenä olevia uusia asetuksia.

SVK esittää kiinteiden pyydysten osalta lohenkalastuksen aikaisimmaksi aloitusajankohdaksi Tornionjoen edustan merialueella Suomessa ja Ruotsissa 29. kesäkuuta 2017.



 
Powered by WebUpdate