30.04.2017 14:03
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2009 >> Rajajokisopimus















 
 
 
 
 
 
RAJAJOKISOPIMUS

Lausunto Suomen ja Ruotsin välisestä rajajokisopimuksesta, 30.9.2009

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää seuraavaa tutustuttuaan lausuntopyyntöön, sen liitteinä olevaan hallituksen esitykseen Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen hyväksymisestä, esitettyyn Rajajokisopimukseen Suomen ja Ruotsin välillä ja sen sisältämään Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntöön.

SVK pitää nyt kiireellisenä eteenpäin vietävän Rajajokisopimuksen uudistamisen ajankohtaa huonona. Suomessa on käynnissä kalastuslain kokonaisuudistus, jossa lain sisältöön on tarkoitus säätää vaelluskaloihin liittyvä kokonaisuus. Valtioiden välisenä sopimuksena Rajajokisopimus ylittää useilta osin kansallisen lainsäädännön ja uudistettavan kalastuslain yksityiskohtia ei voida valmistelun tässä vaiheessa ottaa huomioon Rajajokisopimuksesta lausuntoa annettaessa. Tornionjoella on käynnistynyt vuonna 2009 nousevien lohimäärien kaikuluotausseuranta, joka antaa entistä tarkempaa tietoa joen lohikannan tilasta myös päätöksentekoa varten.

SVK:n käsityksen mukaan Tornionjoen merkitys ja arvo on sen vaelluskalakannoissa ja erityisesti luonnonvaraisessa lohikannassa. Tornionjoen lohikanta on koko Itämeren alueen tärkein luonnonvarainen lohikanta. Kalastussääntöjen ja rajoitusten tulisi pyrkiä juuri lohikannan kestävän käytön mukaiseen hyödyntämiseen, missä matkailukalastuksella on suurin aluetaloudellinen merkitys. Tarkoituksenmukaisinta olisi se, että Tornionjokisuun edustan välittömässä läheisyydessä Ruotsin ja Suomen merialueilla lohen, taimenen ja siian kalastusta rajoitettaisiin nykyistä enemmän vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi ja matkailukalastuksen kehittämiseksi. Joen uhanalainen meritaimenkanta ei kestä pienimmässäkään määrin kutevaan kantaan kohdistuvaa lisäkalastusta.

Vuonna 2009 vapakalastuksen lohisaalis oli Tornionjoella romahdusmaisesti ennakoitua pienempi. Itämeren pääaltaan kalastusrajoitukset ja joesta mereen lähteneiden smolttien määrät antoivat tutkijoidenkin näkemysten mukaan olettaa, että vuonna 2009 saadaan joesta ennätysmäinen lohisaalis. Saalis tippui kuitenkin vuoden 2008 saaliista (Suomi n.56t / n. 8 700 kpl, RKTL) alustavien tietojen mukaan noin kolmanneksen. Mainitut lohisaaliit eivät riitä Tornionjoen matkailukalastuksen kehittymiseen hallitusohjelman edellyttämällä ja SVK:n hyväksi näkemällä tavalla. Joen lohisaaliin romahtaminen odotusarvoista johtuu pääosin liian tehokkaasta ammattimaisesta lohenkalastuksesta merellä ja jokisuussa. Suomalaiset merikalastajat ovat pyytäneet vuonna 2009 lohta jo lokakuun alkuun mennessä Maa- ja metsätalousministeriön kiintiötilaston mukaan vähintään 50 500 kappaletta, joka on noin kymmenkertainen määrä Tornionjoen vuoden 2009 saaliiseen verrattuna.

SVK pitää Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännössä esitettyjä Tornionjokisuun merialueen ammattimaisen lohen- ja taimenenkalastuksen aloitusajankohtia vaarallisina luontaisen lohikannan myönteiselle kehitykselle. Samalla Tornionjoelta olisivat kokonaan katoamassa kansantaloudellisesti lohen merikalastusta moninkertaisesti tuottoisamman matkailukalastuksen edellytykset. Ehdotuksen mukainen rajajokisopimus varhentaisi lohen ja taimenen ammattikalastuksen aloituksen ajankohtaa Tornionjoen suulla Rajajokikomission merialueen Suomen puoleisella osalla kahdella viikolla alkamaan aikaisintaan jo17. kesäkuuta. Muun kalan pyynnin kiinteillä pyydyksillä, jotka soveltuvat myös lohenkalastukseen, saisi aloittaa jo 11. kesäkuuta. Esitetyt ammattikalastuksen aloituspäivämäärät eivät ole hyväksyttävissä.  Suomen valtion tulee kansallisilla säädöksillä päättää myöhemmistä kalastuksen aloituspäivistä Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntöön kuuluvalla Suomen merialueella, jos rajajokisopimus hyväksytään esitykseen kirjatussa muodossa. Esityksen mukaan lohen ammattimainen kalastus tulee sallia jokisuun merialueella viimeistään 29. kesäkuuta. SVK esittää Tornionjokisuun merialueen ammattimaisen lohenkalastuksen aloituspäiväksi 29. kesäkuuta, mikäli tästä myöhäisempi ajankohta ei ole mahdollinen. Lisäksi jokisuun merialueen ammattikalastusta tulee säädellä voimakkaasti pyydysmäärien rajoituksin. Lohen kalastusrajoitusten yleisen löysentämisen lisäksi Ruotsin puoleista jokisuun merialueen kalastuksen rajoitusaluetta on esitetty pinta-alaltaan pienennettäväksi. Kokonaisuutena rajajokisopimuksessa Tornionjokisuun merialueen lohen ammattikalastuksen lisäämiseen tähtäävät esitykset ovat merkittävä heikennys nykytilaan verrattuna.

Esitettyä jokialueen vapakalastusajan muuttamista alkamaan kesäkuun alusta ja päättymään elokuun loppuun SVK pitää hyvänä ratkaisuna. Toukokuussa nousevan meritaimenen uistelu kävisi kyseisenä ajankohtana mahdottomaksi, mutta säädös on hyväksyttävissä nykyisin uhanalaisen meritaimenkannan suojelemiseksi. Meritaimenkannan voimistuessa sallittua kalastusaikaa tulisi tarkastella uudelleen. Viikkorauhoituksen muutos kahdesta vuorokaudesta yhdeksi ja esitetty kesto sunnuntai-illasta maanantai-iltaan on kannatettavaa. Vapakalastuksen sallitut kalastuspäivät lisääntyisivät kokonaisuudessa hieman aiemmasta ja matkailukalastuksen toimintaedellytykset paranisivat näiltä osin. Alamittojen nostaminen Tornionjoen kalastusalueella taimenella 50 ja harjuksella 35 senttimetriin edistää molempien lajien luontaista lisääntymistä. Taimenen lisääminen lohen kanssa yhteiseen yhden kalan vuorokausikiintiöön on perusteltua meritaimenkannan uhanalaisuuden takia. Esitetty Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 7§ 4 momentti vaatii tarkennusta. Tekstissä on mainittu vapakalastusvälineillä kalastettaessa sallittavaksi samanaikaisesti kolme viehettä välinettä kohden, josta ei käy ilmi tarkoitetaanko tällä vapaa vai venettä kohden.

SVK vastustaa kaikkia ehdotuksen linjauksia, joilla pyritään lisäämään Tornionjokisuun merialueen ammattimaista lohen ja taimenenkalastusta. Rajajokikomission merialue on Pohjanlahden muusta merialueesta poikkeava hyvin pienialainen erityisalue, jonka kautta kaikki Tornionjokeen nousevat lohikalat joutuvat kulkemaan. Tornionjoen edustan merialueen kalastusta tulee edelleen säädellä erityisen varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja varmistaa luonnonlohen ja meritaimenen kantojen elinvoimaisuus, sekä varmistaa matkailukalastuksen toimintaedellytykset.

Tornionjoen lohikannan turvaamisen ja matkailukalastuksen kehittämisen näkökulmasta paras ratkaisu olisi, että kiinteillä pyydyksillä kalastaminen merialueella kiellettäisiin kokonaan. Tornionjokisuun kalastussäädösten tulee edistää hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista luonnonlohen nousun turvaamisen, poikastuotannon mahdollisimman korkean tason ja matkailukalatalouden kehittämisen osalta. Hallitusohjelman mukainen rannikon ammattikalastuksen toimintaedellytysten turvaaminen on huomioitu riittävästi ja korostetusti lohiasetuksessa (190/2008), joka asetti 1. ja 2. luokan ammattikalastajat selvästi etusijalle Pohjanlahden lohenkalastuksessa.



 
Powered by WebUpdate