27.03.2017 19:26
Jäsenille
  Etusivu >> Nuorten sivut >> Lapsesta kalaan >> Lapsen kanssa heittokalaan














 
 
 
 
 
 
LAPSEN KANSSA HEITTOKALAAN

Heittokalastus kuuluu lasten ja nuorten kestosuosikkeihin. Se on kalastustapa, johon ei tarvitse välttämättä venettä, vaan pätkän rantaviivaa, josta heittäminen on mahdollista. Välineet on syytä hankkia pyydettävän kalalajin mukaan lapsen ikä huomioon ottaen. Aloittelijalle ei kannata hankkia liian raskaita eikä kalliita välineitä. Kevyet UL-välineet sopivat mainiosti pienimmällekin harjoittelijalle.

Pienehkö avokela on hyvä ensi kela aloittelevalle heittokalastajalle. Kuva: Janne Tarkiainen
Pienehkö avokela on hyvä ensi kela aloittelevalle heittokalastajalle. Kuva: Janne Tarkiainen

Välineitä hankittaessa on muistettava, että jos välineet ovat huonot, voi harrastus loppua heti alkumetreillä siimoja selvitellessä. Oikeat välineet niin kaloille kuin kalastajalle löytyvät helpoimmin asiansa osaavasta kalastustarvikeliikkeestä, josta saa kaiken tarvittavan samalla kertaa.
Välineiden hankkimisen jälkeen on syytä opettaa lapselle perusasiat välineistä. Mikä on kelatyyppi (umpi, haspeli, hyrrä), mikä on vapa, puola, siima ym. välineisiin kuuluvat asiat. Tämän jälkeen kalastuksen opettaminenkin on helpompaa, kun lapsi tietää, mistä puhutaan.


Aloitetaan kuivaharjoittelulla

Heittokalastuksen aloittaminen on hyvä alkaa ns. "kuivaharjoittelulla". Siiman päähän laitetaan heittopaino ja mennään avoimelle paikalle heittämään. Heittopainoksi soveltuu myös uistin, josta on koukut poistettu tai tavallinen mutteri. Paino ei saa olla liian raskas tai kevyt muihin välineisiin verrattuna. Heittopainoja voi myös tilata Suomen Castingliitosta, josta saa eripainoisia heittämiseen tarkoitettuja painoja.

Pienehkö avokela on hyvä ensi kela aloittelevalle heittokalastajalle. Kuva: Janne Tarkiainen
Heittoharjoitteluun voi ostaa valmiin heittopainon tai käyttää mutteria tai koukutonta uistinta. Kuva: Janne Tarkiainen

Heittämisen alussa kannattaa lapselle opettaa, että tarkoituksena ei ole saada painoa mahdollisimman kauas. Tarkkuus on juuri se tekijä, joka ratkaisee, kuinka paljon uistimia tulevaisuudessa menetetään. Kun heittoharjoittelu aloitetaan, on lapselle hyvä antaa kiintopiste, johon hän yrittää osua. Ämpäri on tarkoitukseen sopiva ja helposti mukana pysyvä apuväline. Mitä pienemmästä harjoittelijasta on kysymys, sitä tärkeämpää on myös onnistuminen harjoittelun aikana. Kiintopisteen tulee olla niin lähellä ja niin suuri, että onnistumisen mahdollisuus on olennainen.

Laiturit ovat hyvät harjoituspaikkoja. Kuva: Janne Tarkiainen
Laiturit ovat hyvät harjoituspaikkoja. Kuva: Janne Tarkiainen

Perusheitot riittävät aloittamiseen


Yleisimmät käytössä olevat heittotyylit ovat sivulta ja päältä heittäminen. Nämä kaksi riittävät myös lapselle ennen vesille menoa.
Heittoharjoittelun aikana on tärkeää selittää lapselle, mitä tapahtuu, jos siima vapautetaan heitettäessä väärään aikaan. Esimerkiksi kun sivulta heitetään, siiman vapauttaminen liian aikaisin vie uistimen heittäjästä katsottuna liiaksi vasemmalle.
Oikean kulman heittämiseen (n. 45º) voi opettaa lapselle kädestä pitäen. Kun lapsi oivaltaa oikean heittokulman tärkeyden, alkaa osumatarkkuuskin kohteeseen parantua. Jo muutamalla harjoittelukerralla estetään minne sattuu heitot käytännössä

 
Kalaan lapsen ehdoilla

Kalaretki kannattaa suunnitella lapsen ehdoilla. Toiset jaksavat jatkaa kalastamista, vaikkei kalaa tulekaan, toiset taas ei. Aikuisen tulee varautua mahdolliseen kiinnostuksen lopahtamiseen ja kotiin lähtöön jo retkeä suunnitellessa. Ensimmäiset retket kannattaa tehdä lähivesille, josta on lyhyt matka palata muihin askareisiin.

Ennen kalalle lähtöä on hyvä kerrata tarvittavat välineet sekä kuinka toimitaan erilaisissa tilanteissa. Usein lapsi miettii aikuiselle itsestään selviä asioita. Mitä jos uistin tarttuu kiinni? Mitä tehdään, jos kalaa saadaan? Mitä, jos tulee nälkä? Millä nostetaan kala pois vedestä? Kun lapselle kerrotaan asiat etukäteen, hänen ei tarvitse miettiä, vaan hän voi keskittyä kalastamiseen.
Kalapaikka tulisi valita lapsen taitojen mukaan. Heittäminen ei saa olla liian vaikeaa, mutta kalaakin olisi hyvä saada. Kalan koko ei niinkään aloittelevaa lasta kiinnosta, vaan se, että kalaa tulee. Tästä syystä lapset olisi hyvä viedä ensimmäisille reissuille niin sanottuihin varmoihin paikkoihin.
Kalapaikan valinnassa on myös otettava huomioon lapsen turvallisuus. Liukkaat rantakivet tai jyrkät penkat eivät sovellu harrastusta aloittelevalle lapselle. Hyviä harjoittelupaikkoja ovat laiturit sekä aallonmurtajat.

Saalis on lapselle tärkeä. Koolla ja lajilla ei ole niinkään merkitystä. Kuva: Jaana Vetikko
Saalis on lapselle tärkeä. Koolla ja lajilla ei ole niinkään merkitystä. Kuva: Jaana Vetikko

Saalis


Mitä enemmän kalastetaan, sitä suuremmaksi käy myös todennäköisyys saada saalista.
Saaliin valmistaminen ruoaksi asti on monesti lapselle se tärkein juttu, miksi yleensä kalastetaan. Asennekasvatus heti alkumetreillä voi ratkaista sen, kuinka lapsi suhtautuu tulevaisuudessa kalaruokiin.
Lapsi ei välttämättä ymmärrä, jos saalis heitetään pois. Jos kala ei ole alamittainen ja lapsi haluaa sen syödä, tulisi vanhemman se lapselle tai lapsen kanssa myös valmistaa. Samalla lasta opastetaan oikeaoppiseen kalankäsittelyyn.


Muistilista
1. Eväät: Jos kalaa ei tulekaan, päivän kohokohdaksi saattaa muodostua eväiden syönti.
2. Oikeanlaiset välineet: Aikuinenkaan ei tykkää kalastamisesta huonoilla välineillä.
3. Sään mukainen pukeutuminen: Sade ei haittaa muitakaan leikkejä, ei myöskään kalastusta.
4. Kalapaikan valinta ja turvallisuus: Kalapaikka lapsen taitojen mukaan, turvallisuus huomioon ottaen.

Heittokalastus on parhaimmillaan lapsen ja vanhempien yhteinen harrastus, joka antaa molemmille paljon onnistumisen hetkiä.


Janne Tarkiainen



 
Powered by WebUpdate