27.03.2017 15:46
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2010 >> Rajajokisopimus














 
 
 
 
 
 
RAJAJOKISOPIMUS

Lausunto Suomen ja Ruotsin välisestä rajajokisopimuksesta, 7.2.2010

Tutustuttuaan hallituksen esitykseen Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen hyväksymisestä, esitettyyn rajajokisopimukseen Suomen ja Ruotsin välillä ja sen sisältämään Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntöön Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää lausuntonaan seuraavaa.

SVK pitää rajajokisopimuksen uudistamisen ajankohtaa huonona. Suomessa on käynnissä kalastuslain kokonaisuudistus, jossa lain sisältöön on tarkoitus säätää vaelluskaloihin liittyvä kokonaisuus. Valtioiden välisenä sopimuksena rajajokisopimus ylittää useilta osin kansallisen lainsäädännön eikä uudistettavan kalastuslain yksityiskohtia voida valmistelun tässä vaiheessa ottaa huomioon. Tämän lisäksi Tornionjoella on käynnistynyt vuonna 2009 nousevien lohimäärien kaikuluotausseuranta, joka antama entistä tarkempi tieto joen lohikannan tilasta tulisi myös ottaa huomioon rajajokisopimuksesta päätettäessä.

SVK:n käsityksen mukaan Tornionjoen merkitys ja arvo on sen vaelluskalakannoissa ja erityisesti luonnonvaraisessa lohikannassa. Tornionjoen lohikanta on koko Itämeren alueen tärkein luonnonvarainen lohikanta. Kalastussäännöillä ja rajoituksilla tulisi pyrkiä  lohikannan kestävän käytön mukaiseen hyödyntämiseen, missä matkailukalastuksella on suurin aluetaloudellinen merkitys. Tarkoituksenmukaisinta olisi se, että Tornionjokisuun edustan välittömässä läheisyydessä Ruotsin ja Suomen merialueilla lohen, taimenen ja siian kalastusta rajoitettaisiin nykyistä enemmän vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi ja matkailukalastuksen kehittämiseksi. Joen uhanalainen meritaimenkanta ei kestä pienimmässäkään määrin kutevaan kantaan kohdistuvaa lisäkalastusta.

Vuoden 2009 vapakalastuksen lohisaalis jäi Tornionjoella murto-osaan ennakkoarviosta. Tutkijoiden mukaan Itämeren pääaltaan kalastusrajoitukset ja joesta mereen lähteneiden smolttien määrät antoivat olettaa, että joesta oli odotettavissa ennätysmäinen lohisaalis. Vuoden 2009 suomenpuoleinen saalis (n. 30 t / 4 700 kpl, RKTL) oli kuitenkin vain noin puolet vuoden 2008 saaliista (n. 56 t / n. 8 700 kpl, RKTL), vaikka joella kalastaneiden määrä oli noin 1000 henkilöä suurempi kuin vuonna 2008.
Vuoden 2009 kaltaiset lohisaaliit eivät riitä Tornionjoen matkailukalastuksen kehittymiseen hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. Joen lohisaaliin romahtaminen odotusarvoista johtui merivaelluksen alkuvaiheen korkean kuolleisuuden ohella liian tehokkaasta ammattimaisesta lohenkalastuksesta merellä ja jokisuussa. Suomalaisten ammattikalastajien lohisaalis vuonna 2009 Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella oli 44 360 kappaletta eli noin kymmenkertainen määrä Tornionjoen jokisaaliiseen verrattuna.

Jokisuun kalastus
SVK pitää Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännössä esitettyjä Tornionjokisuun merialueen ammattimaisen lohen- ja taimenenkalastuksen aloitusajankohtia vaarallisina luontaisen lohikannan myönteiselle kehitykselle. Samalla ne vaarantavat kansantaloudellisesti lohen merikalastusta moninkertaisesti tuottoisamman matkailukalastuksen edellytykset. Ehdotus varhentaa lohen ja taimenen ammattikalastuksen aloituksen ajankohtaa Suomen puoleisella osalla kahdella viikolla, jolloin kalastus voi alkaa aikaisintaan jo 17. kesäkuuta. Muun kalan pyynnin kiinteillä pyydyksillä, jotka soveltuvat myös lohenkalastukseen, saa aloittaa jo 11. kesäkuuta.
Esitetyt ammattikalastuksen aloituspäivämäärät eivät ole hyväksyttävissä.  Esityksen mukaan lohen ammattimainen kalastus tulee sallia jokisuun merialueella viimeistään 29. kesäkuuta. SVK esittää Tornionjokisuun merialueen ammattimaisen lohenkalastuksen aloituspäiväksi 29. kesäkuuta, mikäli tästä myöhäisempi ajankohta ei ole mahdollinen. Lisäksi jokisuun merialueen ammattikalastusta tulee säädellä voimakkaasti pyydysmääriä rajoittamalla.
Lohen kalastusrajoitusten yleisen lieventämisen lisäksi Ruotsin puoleista jokisuun merialueen kalastuksen rajoitusaluetta esitetään pinta-alaltaan pienennettäväksi.
Kokonaisuutena rajajokisopimuksessa Tornionjokisuun merialueen lohen ammattikalastuksen lisäämiseen tähtäävät esitykset ovat merkittävä heikennys nykytilaan verrattuna.
Suomen valtion tulee kansallisilla säädöksillä päättää myöhemmistä kalastuksen aloituspäivistä Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntöön kuuluvalla Suomen merialueella, jos rajajokisopimus hyväksytään esitykseen kirjatussa muodossa.

Jokialueen kalastus
Esitettyä jokialueen vapakalastusajan muuttamista alkamaan kesäkuun alusta ja päättymään elokuun loppuun SVK pitää hyvänä ratkaisuna. Toukokuussa nousevan meritaimenen uistelu kävisi kyseisenä ajankohtana mahdottomaksi, mutta säädös on hyväksyttävissä nykyisin uhanalaisen meritaimenkannan suojelemiseksi. Meritaimenkannan voimistuessa sallittua kalastusaikaa tulisi tarkastella uudelleen.
Viikkorauhoituksen muutos kahdesta vuorokaudesta yhdeksi ja esitetty kesto sunnuntai-illasta maanantai-iltaan on kannatettavaa. Vapakalastuksen sallitut kalastuspäivät lisääntyisivät kokonaisuudessa hieman aiemmasta ja matkailukalastuksen toimintaedellytykset paranisivat näiltä osin.
Alamittojen nostaminen Tornionjoen kalastusalueella taimenella 50 ja harjuksella 35 senttimetriin edistää molempien lajien luontaista lisääntymistä. Taimenen lisääminen lohen kanssa yhteiseen yhden kalan vuorokausikiintiöön on perusteltua meritaimenkannan uhanalaisuuden takia.
Esitetty Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 6§ vaatii tarkennusta. Tekstin mukaan vapakalastusvälineillä kalastettaessa sallitaan samanaikaisesti kolme viehettä välinettä kohden. Epäselväksi jää, tarkoittaako tämä vapaa vai venettä kohden.

SVK vastustaa kaikkia ehdotuksen linjauksia, joilla pyritään lisäämään Tornionjokisuun merialueen ammattimaista lohen- ja taimenenkalastusta. Rajajokikomission merialue on Pohjanlahden muusta merialueesta poikkeava hyvin pienialainen erityisalue, jonka kautta kaikki Tornionjokeen nousevat lohikalat joutuvat kulkemaan. Tornionjoen edustan merialueen kalastusta tulee edelleen säädellä erityisen varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja varmistaa luonnonlohen ja meritaimenen kantojen elinvoimaisuus, sekä varmistaa matkailukalastuksen toimintaedellytykset.

Tornionjoen lohikannan turvaamisen ja matkailukalastuksen kehittämisen näkökulmasta paras ratkaisu on, että kiinteillä pyydyksillä kalastaminen merialueella kiellettäisiin kokonaan. Tornionjokisuun kalastussäädösten tulee edistää hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista luonnonlohen nousun turvaamisen, poikastuotannon mahdollisimman korkean tason ja matkailukalatalouden kehittämisen osalta. Hallitusohjelman mukainen rannikon ammattikalastuksen toimintaedellytysten turvaaminen on huomioitu riittävästi ja korostetusti lohiasetuksessa (190/2008), joka asetti 1. ja 2. luokan ammattikalastajat selvästi etusijalle Pohjanlahden lohenkalastuksessa.

 



 
Powered by WebUpdate