Ajankohtaista lakiasiaa

Kalastusta koskevat lait, asetukset ja muut määräykset muuttuvat aika-ajoin. Tälle sivulle on koottu keskeiset tiedot uusimmista muutoksista ja kerrotaan miten ne vaikuttavat vapaa-ajankalastukseen.

Eräille kalalajeille ilmoitusvelvollisuus

Valtioneuvosto on hyväksynyt kalastuslain (62 a §) mukaisen asetuksen vapaa-ajankalastuksen saalisilmoituksista 5.12.2024. Asetuksen mukaan eräiden uhanalaisen kalalajien saalis- ja pyyntitietoja tarvitaan vapaa-ajankalastuksen osalta vuoden 2025 alusta lukien. Ilmoitusten avulla kerätään tärkeää tietoa kalakantojen tilasta.
Saalisilmoitus tehdään Luonnonvarakeskukselle. Saalisilmoitus on tehtävä myös vapautetusta kalasta.

Mistä lajeista ilmoitus täytyy tehdä?

Saalis- ja pyyntitietojen ilmoittamista pyydetään seuraavilta kalalajeilta ja -kannoilta: lohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus sisävesissä leveyspiirin 65°00′N eteläpuolella sekä meressä ja kyttyrälohi.
Saalisilmoituksessa on oltava kunkin ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan pyydystetyn tai sivusaaliina saadun kalan osalta seuraavat tiedot: kalastajan nimi, syntymäaika ja osoite, kalan laji, kalan pituus, tieto rasvaevän leikkauksesta, pyyntipäivämäärä, pyyntiväline, pyyntialue, tieto kalan mahdollisesta vapauttamisesta.

Tieto rasvaevän leikkauksesta tulee ilmoittaa taimenen, lohen ja järvilohen osalta.
Vapautetusta kalasta tulee ilmoittaa pituus vähintään viiden senttimetrin tarkkuudella.
Kyttyrälohen osalta tulee ilmoittaa vain kalastajan tiedot, pyyntipäivä ja pyyntialue sekä kalojen lukumäärä.
Jos kalastusmatkailutilaisuuksien järjestäjä tekee saalisilmoituksen asiakkaansa tai asiakasryhmänsä saaliista ja pyyntitapahtumasta kalastusmatkakohtaisesti, on tämän ilmoitettava samat tiedot, lukuun ottamatta kalastajatietoja.

Milloin ilmoitus pitää viimeistään tehdä?

Saalisilmoitus on tehtävä viipymättä, kuitenkin viimeistään 14 vuorokauden kuluessa kalan pyydystämisestä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös vapautettuja kaloja.

Saaliin ilmoittaminen

Ilmoituksen voi tehdä Omakala-sovelluksen avulla (ladattavissa Android-älypuhelimeen ja Appleen), omakala.fi-verkkosivulla tai sieltä löytyvällä lomakkeella tai puhelimitse. 
Puhelinpalvelu toimii vuoden 2025 alusta alkaen tiistaisin ja torstaisin klo 12–14. Puhelinnumero on 029 532 2800. Puhelun hinta on ilmoittajan käytämän operaattorin perimä hinta puhelusta.

---

Lohen uistelu Suomen merialueilla vuonna 2025

Kaudella 2025 lohen kalastuksessa palataan vuonna 2023 olleeseen sääntöön.

Lohen rannikkouistelussa (ns. 4 merimailin rajan sisäpuolella) touko-elokuussa kalastetaan kansallisin säädöksin. Sääntö on voimassa ICES pyyntiruuduilla 29–31 (leveyspiirin 59°30 pohjoispuolella) Ahvenanmereltä Perämerelle asti.
Manner-Suomen merialueilla saa ottaa saaliiksi kaksi lohta vuorokaudessa / kalastaja. Lohet voivat olla rasvaevällisiä luonnonlohia tai istutettuja eväleikattuja kaloja.
Ahvenanmaalla ei ole yleistä saalikiintiötä lohelle, mutta kalastuslupa-aluekohtaisia määräyksiä saattaa olla.
Yhden rasvaeväleikatun lohen saaliskiintiö on voimassa syyskuusta huhtikuuhun, sekä ympärivuotisesti neljän merimailin rajan ulkopuolella. Kalastus tulee lopettaa, kun kalastaja on saanut saaliiksi ensimmäisen mitan täyttävän eväleikatun lohen, riippumatta siitä onko kala otettu vai vapautettu.
Suomenlahdella pyyntiruudun 32 alueella kalastetaan koko vuoden ajan kansallisin säädöksin. Kahden lohen saaliskiintiö on voimassa koko vuoden.

Kaikki lohet tulee tuoda rantaan kokonaisina.
SVK suosittaa uistelijoita varustautumaan asiamukaisin vapautusvälinein ja koukuttamaan vieheet siten, että vauriot palautettavalle lohille olisivat mahdollisimman vähäiset.

EU:n pyyntiruudut Itämerellä.

---

Eläinten hyvinvointilaki

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus valmistui keväällä, kun eduskunta hyväksyi esityksen uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi. Vapaa-ajankalastajien kannalta merkittävimmät muutokset koskevat kalojen vapauttamisesta sekä saaliiksi saatujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamisesta. Muutokset löytyvät kalastuslain 58 ja 58 a pykälistä. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2024.

Kalojen ja rapujen lopetus

Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Lopetusvelvollisuus koskee yhtälailla kalastusta kilpailussa kuin muunakin aikana.

Poikkeuksena saaliin säilyttäminen sumpussa tai muussa vastaavassa kalojen tai rapujen säilyttämiseen soveltuvassa laitteessa tai tilassa. Kalaa saa siis pitää sumpussa tai vastaavassa ennen sen ottamista + lopettamista tai vapauttamista. Sumpun tai muun vastaavan laitteen tulee olla sellainen, että kalalle ei aiheudu siellä hidasta tukehtumista.

Olosuhteet, jotka eivät mahdollista turvallista lopettamista. Lain perusteluissa mainitaan esimerkkeinä kova tuuli, merenkäynti tai muu vastaava ilmiö pyydysten kokemisen yhteydessä, joka edellyttää siirtymään suojaisemmalle vesialueelle ennen kalojen lopetusta.
– SVK:n tulkinnan mukaan lopetusvelvollisuutta voidaan lykätä myös vapakalastuksessa, jos ollaan esimerkiksi veneellä koskessa tai muussa vaarallisessa paikassa, esimerkiksi kovassa aallokossa.

Lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää. Tällainen suuri saalis voidaan saada ammattikalastajien käyttämällä menetelmällä, kuten nuotta, trooli yms.

Ravut tulee keittämällä lopetettaessa laskea kiehuvaan veteen. Veden tulee pysyä kiehuvana koko sen ajan, kun rapuja lisätään veteen ja keitetään. Rapuja ei tule lisätä kattilaan niin nopeasti tai niin paljon, että veden lämpötila laskee alle kiehumispisteen.

Vapautus

Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen, jotta kala on mahdollisimman elinvoimainen vapautettaessa.
– Kalan vapauttaminen on siis edelleen sallittua, vaikka muunlaista tietoa on iltapäivälehdissä näkynyt.

Jos kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen. Kalan elinkelpoisuuden määrittäminen voi olla hyvin vaikeaa. Selvänä merkkinä kalan kuolettavasta vahingoittumisesta voidaan pitää sitä, että kala jää vapautustilanteessa kellumaan vatsa ylöspäin, tai kalalla on suuri verenvuoto.
Mikäli tietää varmuudella, että kala menehtyy pian vapauttamisen jälkeen, kannattaa kala ottaa ruuaksi.
Jos kuolettavasti vahingoittunut kala on alamittainen tai rauhoitettu, kala on lopetettava ja siitä huolimatta laskettava takaisin veteen. Alamittaisen kalan ruuaksi ottaminen ei ole sallittua siinäkään tapauksessa, että se on kuolettavasti vahingoittunut.

Sinun tulee hyväksyä markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön.

Päivitä lupa

---

Luonnonsuojelulaki uudistui

Eduskunta hyväksyi 5.1.2023 uudistetun luonnonsuojelulain (76/2022), joka tuli voimaan 1. kesäkuuta 2023 alkaen. Uudistetun luonnonsuojelulain (76/2022) 50§ mukaan: ”Kansallispuistossa ja luonnonpuistossa ovat 49 §:n estämättä sallittuja sellaiset toimenpiteet, joita luonnonsuojelualueen asianmukainen hoito tai käyttö edellyttää ja jotka eivät vaaranna alueen perustamistarkoitusta. Näillä alueilla saa: …kalastaa kalastuslain (379/2015) 7 §:ssä säädettyjen yleiskalastusoikeuksien mukaisesti.”

Tällä 1.6.2023 voimaan tulleella luonnonsuojelulailla selvennettiin yleiskalastusoikeuksien voimassaolo kaikilla valtion luonnonsuojelualueilla, eli kansallispuistoissa, luonnonpuistoissa ja valtion luonnonsuojelualueilla.

Yleiskalastusoikeudet ovat nimensä mukaisesti kaikkia kansalaisia koskevia kalastusoikeuksia.

---

Kalastus yksityisillä luonnonsuojelualueilla

Maahamme on aikojen saatossa perustettu lukuisia yksityisiä luonnonsuojelualueita. Niiden säännöissä on erilaisia kalastusta ja sen rajoittamista koskevia kirjauksia, joista kalastajien on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta saada tietoa. Asiassa on ollut runsaasti epätietoisuutta, että missä kalastusta koskevia kieltoja on voimassa ja miten ne suhteutuvat kalastuslakiin. Asiaan on nyt saatu selvyyttä, kun Valassaarten  – Björkögrundenin luonnonsuojelualueen säännöt, niihin sisältyneet kalastusrajoitukset ja rajoitusten suhde kalastuslakiin päätettiin tutkia.

Ympäristöministeriön lausunto Valassaarten kalastuskiellosta on päivätty 6.4.2023. Lausunnon viimeinen kappale on tyhjentävä, siinä lukee näin: ”Yksityisen luonnonsuojelualueen suojelua koskeva viranomaispäätös on tehoton siltä osin, kun se on ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa, riippumatta siitä, onko päätös annettu ennen vai jälkeen kyseisen lain voimaantulon. Kalastuslain yleiskalastusoikeudet ovat voimassa myös yksityisellä luonnonsuojelualueella ja niillä valtion suojelualueilla, joilla ei lain tai valtioneuvostonasetuksen säännöksin ole kalastusta kielletty.”

Näin ollen kalastuslain yleiskalastusoikeuksien mukainen kalastus on siis sallittua kyseisellä Valassaarten – Björkögrundenin luonnonsuojelualueella, samoin kuin myös kaikilla muilla hallintopäätöksellä perustetuilla yksityisillä luonnonsuojelualueilla.

---

Kalastonhoitomaksun maksuvelvoite laajeni 69-vuotiaisiin

Kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden yläikäraja laajeni vuoden alusta 64-vuotiaista 69-vuotiaisiin. Laki tuli voimaan 1.1.2024.
Kalastuslain (379/2015) 79 §:n muuttaminen toteutettiin siten, että ne henkilöt, jotka ovat saavuttaneet vapautuksen maksuvelvollisuudesta ennen lakimuutosta säilyttivät sen jatkossakin. Toisin sanoen maksuvelvoite ei koske, jos henkilö on täyttänyt 65-vuotta viimeistään 31.12.2023.

Muutoksen arvioidaan kasvattavan momentin tulokertymää 160 000–200 000 eurolla. Sen sijaan valtion vuoden 2024 talousarvion vastaavaan menomomenttiin muutoksella ei ole vaikutusta. Täysimääräisesti ehdotetun muutoksen vaikutukset näkyvät vasta valtion vuoden 2029 talousarviossa.

SVK vastusti esitystä. Keskeisimpinä perusteluina olivat harrastamisen kynnyksen kasvu ja negatiiviset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, elinkustannusten nopea kasvu ja maksukyvyn heikkeneminen, kotimaisen kalan kulutuksen väheneminen esityksen takia sekä kalastuksen tietotaitojen opastuksen väheneminen.

---

Kalastukseen uusia määräyksiä Suomenlahdelle sekä Pirkanmaalle

Kalatalousalueiden käyttö ja hoitosuunnitelmien toimeenpanovaiheessa Ely-keskukset ovat hyväksyneet uuden tyyppisiä rajoituksia yleiskalastusoikeuksiin, kalastukseen sekä kalojen pyyntimittoihin.

Suomenlahdella Helsinki-Espoon kalatalousalueella kalastusviranomainen on myöntänyt perinteisten yleiskalastusoikeuskieltojen lisäksi muun muassa koukkurajoituksia sekä saalisrajoituksia.

Meritaimenen viehekalastus on sallittu ainoastaan vieheellä, jossa on yksi enintään kolmihaarainen ja väkäsetön koukku tai kaksi yksihaaraista väkäsetöntä koukkua.
Lisäksi koko kalatalousalueella on kuhan saaliskiintiö 3 kpl/vuorokausi, lukuun ottamatta verkkokalastusta ja kaupallista kalastusta. Rajoitukset ovat voimassa ajalla 1.1.2024-31.12.2030.

Pirkanmaalla Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueella toutaimen alimmaksi pyyntimitaksi on säädetty 50 cm 1.1.2023 – 31.12.2027 väliseksi ajaksi.
Kalastusasetuksessa toutaimelle ei ole asetettu pyyntimittaa ollenkaan.