Ajankohtaista lakiasiaa

Kalastusta koskevat lait, asetukset ja muut määräykset muuttuvat aika-ajoin. Tälle sivulle on koottu keskeiset tiedot uusimmista muutoksista ja kerrotaan miten ne vaikuttavat vapaa-ajankalastukseen.

Eläinten hyvinvointilaki

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus valmistui keväällä, kun eduskunta hyväksyi esityksen uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi. Vapaa-ajankalastajien kannalta merkittävimmät muutokset koskevat kalojen vapauttamisesta sekä saaliiksi saatujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamisesta. Muutokset löytyvät kalastuslain 58 ja 58 a pykälistä. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2024.

Kalojen ja rapujen lopetus

Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Lopetusvelvollisuus koskee yhtälailla kalastusta kilpailussa kuin muunakin aikana.

Poikkeuksena saaliin säilyttäminen sumpussa tai muussa vastaavassa kalojen tai rapujen säilyttämiseen soveltuvassa laitteessa tai tilassa. Kalaa saa siis pitää sumpussa tai vastaavassa ennen sen ottamista + lopettamista tai vapauttamista. Sumpun tai muun vastaavan laitteen tulee olla sellainen, että kalalle ei aiheudu siellä hidasta tukehtumista.

Olosuhteet, jotka eivät mahdollista turvallista lopettamista. Lain perusteluissa mainitaan esimerkkeinä kova tuuli, merenkäynti tai muu vastaava ilmiö pyydysten kokemisen yhteydessä, joka edellyttää siirtymään suojaisemmalle vesialueelle ennen kalojen lopetusta.
– SVK:n tulkinnan mukaan lopetusvelvollisuutta voidaan lykätä myös vapakalastuksessa, jos ollaan esimerkiksi veneellä koskessa tai muussa vaarallisessa paikassa, esimerkiksi kovassa aallokossa.

Lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää. Tällainen suuri saalis voidaan saada ammattikalastajien käyttämällä menetelmällä, kuten nuotta, trooli yms.

Ravut tulee keittämällä lopetettaessa laskea kiehuvaan veteen. Veden tulee pysyä kiehuvana koko sen ajan, kun rapuja lisätään veteen ja keitetään. Rapuja ei tule lisätä kattilaan niin nopeasti tai niin paljon, että veden lämpötila laskee alle kiehumispisteen.

Vapautus

Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen, jotta kala on mahdollisimman elinvoimainen vapautettaessa.
– Kalan vapauttaminen on siis edelleen sallittua, vaikka muunlaista tietoa on iltapäivälehdissä näkynyt.

Jos kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen. Kalan elinkelpoisuuden määrittäminen voi olla hyvin vaikeaa. Selvänä merkkinä kalan kuolettavasta vahingoittumisesta voidaan pitää sitä, että kala jää vapautustilanteessa kellumaan vatsa ylöspäin, tai kalalla on suuri verenvuoto.
Mikäli tietää varmuudella, että kala menehtyy pian vapauttamisen jälkeen, kannattaa kala ottaa ruuaksi.
Jos kuolettavasti vahingoittunut kala on alamittainen tai rauhoitettu, kala on lopetettava ja siitä huolimatta laskettava takaisin veteen. Alamittaisen kalan ruuaksi ottaminen ei ole sallittua siinäkään tapauksessa, että se on kuolettavasti vahingoittunut.

Sinun tulee hyväksyä Markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön.

Päivitä lupa

---

Luonnonsuojelulaki uudistui

Eduskunta hyväksyi 5.1.2023 uudistetun luonnonsuojelulain (76/2022), joka tuli voimaan 1. kesäkuuta 2023 alkaen. Uudistetun luonnonsuojelulain (76/2022) 50§ mukaan: ”Kansallispuistossa ja luonnonpuistossa ovat 49 §:n estämättä sallittuja sellaiset toimenpiteet, joita luonnonsuojelualueen asianmukainen hoito tai käyttö edellyttää ja jotka eivät vaaranna alueen perustamistarkoitusta. Näillä alueilla saa: …kalastaa kalastuslain (379/2015) 7 §:ssä säädettyjen yleiskalastusoikeuksien mukaisesti.”

Tällä 1.6.2023 voimaan tulleella luonnonsuojelulailla selvennettiin yleiskalastusoikeuksien voimassaolo kaikilla valtion luonnonsuojelualueilla, eli kansallispuistoissa, luonnonpuistoissa ja valtion luonnonsuojelualueilla.

Yleiskalastusoikeudet ovat nimensä mukaisesti kaikkia kansalaisia koskevia kalastusoikeuksia.

---

Kalastus yksityisillä luonnonsuojelualueilla

Maahamme on aikojen saatossa perustettu lukuisia yksityisiä luonnonsuojelualueita. Niiden säännöissä on erilaisia kalastusta ja sen rajoittamista koskevia kirjauksia, joista kalastajien on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta saada tietoa. Asiassa on ollut runsaasti epätietoisuutta, että missä kalastusta koskevia kieltoja on voimassa ja miten ne suhteutuvat kalastuslakiin. Asiaan on nyt saatu selvyyttä, kun Valassaarten  – Björkögrundenin luonnonsuojelualueen säännöt, niihin sisältyneet kalastusrajoitukset ja rajoitusten suhde kalastuslakiin päätettiin tutkia.

Ympäristöministeriön lausunto Valassaarten kalastuskiellosta on päivätty 6.4.2023. Lausunnon viimeinen kappale on tyhjentävä, siinä lukee näin: ”Yksityisen luonnonsuojelualueen suojelua koskeva viranomaispäätös on tehoton siltä osin, kun se on ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa, riippumatta siitä, onko päätös annettu ennen vai jälkeen kyseisen lain voimaantulon. Kalastuslain yleiskalastusoikeudet ovat voimassa myös yksityisellä luonnonsuojelualueella ja niillä valtion suojelualueilla, joilla ei lain tai valtioneuvostonasetuksen säännöksin ole kalastusta kielletty.”

Näin ollen kalastuslain yleiskalastusoikeuksien mukainen kalastus on siis sallittua kyseisellä Valassaarten – Björkögrundenin luonnonsuojelualueella, samoin kuin myös kaikilla muilla hallintopäätöksellä perustetuilla yksityisillä luonnonsuojelualueilla.

---

Kalastonhoitomaksun maksuvelvoite laajeni 69-vuotiaisiin

Kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden yläikäraja laajeni vuoden alusta 64-vuotiaista 69-vuotiaisiin. Laki tuli voimaan 1.1.2024.
Kalastuslain (379/2015) 79 §:n muuttaminen toteutettiin siten, että ne henkilöt, jotka ovat saavuttaneet vapautuksen maksuvelvollisuudesta ennen lakimuutosta säilyttivät sen jatkossakin. Toisin sanoen maksuvelvoite ei koske, jos henkilö on täyttänyt 65-vuotta viimeistään 31.12.2023.

Muutoksen arvioidaan kasvattavan momentin tulokertymää 160 000–200 000 eurolla. Sen sijaan valtion vuoden 2024 talousarvion vastaavaan menomomenttiin muutoksella ei ole vaikutusta. Täysimääräisesti ehdotetun muutoksen vaikutukset näkyvät vasta valtion vuoden 2029 talousarviossa.

SVK vastusti esitystä. Keskeisimpinä perusteluina olivat harrastamisen kynnyksen kasvu ja negatiiviset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, elinkustannusten nopea kasvu ja maksukyvyn heikkeneminen, kotimaisen kalan kulutuksen väheneminen esityksen takia sekä kalastuksen tietotaitojen opastuksen väheneminen.

---

Eräille kalalajeille ilmoitusvelvollisuus

Kalastuslakia (62 a §), on muutettu siten että erikseen annettavalla valtioneuvoston asetuksella voidaan asettaa ilmoitusvelvollisuus saaliiksi saadusta kalasta, käytetystä kalastusvälineestä ja pyyntialueesta, jos se on tarpeen kyseisen lajin tai kannan kestävän käytön ja hoidon suunnittelemiseksi sekä järjestämiseksi tai luontaisen elinkierron varmistamiseksi tai vieraslajin seurannan järjestämiseksi. Saalisilmoitus tehdään Luonnonvarakeskukselle. Saalisilmoitus on tehtävä myös vapautetusta kalasta.

Tällä hetkellä uhanalaisista, heikentyneistä ja laajan elinkierron omaavista lajeista ei saada tarpeeksi tietoa kalastuksen säätelemisen ja kalakantojen hoidon perustaksi. Lajit, joista ilmoitus määrätään tehtäväksi, voivat olla esimerkiksi lohi, taimen, järvilohi, Vuoksen vesistön nieriä, ankerias, meriharjus ja kyttyrälohi.

Vapaa-ajankalastajalle ei ole tullut velvollisuutta tehdä ilmoitusta kaikesta saaliistaan, vaan ilmoitusvelvoitus koskee vain asetuksessa mainittuja tiettyjä lajeja. Yleisimpien saaliskalojen osalta saaliin ilmoittaminen on jatkossakin vapaaehtoista. Ilmoittamisen voi tehdä jatkossa Omakala-mobiilisovelluksella, mutta myös muilla perinteisillä viestintätavoilla.

Laki vapaa-ajankalastuksen saalisilmoituksesta tuli voimaan 1.1.2024, mutta käytännössä sitä aletaan toteuttamaan vasta, kun valtioneuvoston asetus on annettu.

---

Lohen uistelu Suomen merialueilla vuonna 2024

Lohen kalastuksen säännöt täsmentyvät vasta keväällä 2024. Asiasta taustaa ohessa.

Kuluneena syksynä EU vahvisti kalastussäännön, jossa kielletään lohen kaupallinen kalastus Merenkurkkua eteläisemmillä alueilla Pohjanlahdella ja Ahvenanmerellä. Samalla lohen vapaa-ajankalastukseen asetettiin entistä tiukempaa sääntelyä. Lohen uistelua koskisi sama sääntö kuin Itämeren pääaltaalla eli saaliiksi saisi ottaa yhden rasvaeväleikatun lohen vuorokaudessa kalastajaa kohden. Suomenlahdella kalastus jatkuisi kansallisin säädöksin kuten ennenkin.

Kuluneena vuonna vapaa-ajankalastaja on saanut ottaa kaksi (myös rasvaevällistä) lohta saaliiksi toukokuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana, niin kutsutun neljän merimailin rajan sisäpuolelta. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) vuonna 2022 tekemän lohen uisteluselvityksen mukaan Ahvenanmerellä vain joka neljäs lohi ja Pohjanlahdella joka kolmas lohi ovat istutettuja kaloja, jotka kelpaisivat ainoastaan jatkossa uistelijoiden saaliiksi.

EU:n päätöksessä todetaan kuitenkin, että lohen kohdennetun kaupallisen kalastuksen jatkaminen Saaristomeren ja Merenkurkun välisellä alueella edellyttää Suomen ja Ruotsin lisäsuojelutoimien arviointia ICES:ssä ja myönteistä tieteellistä neuvoa.
Komissio pyytää ICES:lta tieteellistä neuvoa lohenkalastuksen (sekä kaupallisen että vapaa-ajan) lisäsäätelytoimenpiteistä vuonna 2024. Saadun neuvon perusteella komissio antaisi ennen kalastuskauden alkua ehdotuksen, jonka perusteella lohenkalastusta voitaisiin jatkaa Saaristomerellä, Ahvenanmerellä, Selkämerellä ja Merenkurkussa. Lisäsäätelyllä vahvistettaisiin aikaisin kutuvaellukselle saapuvien arvokkaiden luonnonlohien suojelua. Ruotsi ryhtyy lisäksi alueellisiin toimiin heikon Ljunganjoen lohikannan suojelemiseksi.

---

Kalastukseen uusia määräyksiä Suomenlahdelle sekä Pirkanmaalle

Kalatalousalueiden käyttö ja hoitosuunnitelmien toimeenpanovaiheessa Ely-keskukset ovat hyväksyneet uuden tyyppisiä rajoituksia yleiskalastusoikeuksiin, kalastukseen sekä kalojen pyyntimittoihin.

Suomenlahdella Helsinki-Espoon kalatalousalueella kalastusviranomainen on myöntänyt perinteisten yleiskalastusoikeuskieltojen lisäksi muun muassa koukkurajoituksia sekä saalisrajoituksia.

Meritaimenen viehekalastus on sallittu ainoastaan vieheellä, jossa on yksi enintään kolmihaarainen ja väkäsetön koukku tai kaksi yksihaaraista väkäsetöntä koukkua.
Lisäksi koko kalatalousalueella on kuhan saaliskiintiö 3 kpl/vuorokausi, lukuun ottamatta verkkokalastusta ja kaupallista kalastusta. Rajoitukset ovat voimassa ajalla 1.1.2024-31.12.2030.

Pirkanmaalla Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueella toutaimen alimmaksi pyyntimitaksi on säädetty 50 cm 1.1.2023 – 31.12.2027 väliseksi ajaksi.
Kalastusasetuksessa toutaimelle ei ole asetettu pyyntimittaa ollenkaan.