Kalalajit

Ahven – Perca fluviatilis – on kaikkien kalamiesten hyvin tuntema kala. Ahventa kalastetaan useimmiten ongella ja pilkillä sekä virvelillä, jolloin siiman päässä toi…

Ankerias – Anguilla anguilla – on kaloistamme erikoisimpia ja uhanalaisimpia. Eurooppalainen ankerias on vaelluskalojemme aatelinen ja kutee pohjoisen Atlantin Sarga…

Komean selkäevän omistava harjus – Thymallus thymallus – on monen heittokalastajan, pilkkijän ja etenkin perhokalastajan toivelistan kärkipäässä. Harjus vaatii viile…

Hauki – Esox lucius – on yleinen kala koko maassamme niin sisävesissä kuin rannikolla­kin. Se on ahvenen jälkeen yleisin kalamme. Hauki tulee hyvin toimeen erilaisis…

Carassius gibelio Hopearuutana on tulokaslaji, joka valtaa itselleen kovaa vauhtia lisää elintilaa ja sellaisista paikoista, että kalan voi arvioida tulleen jäädäkse…

Härkäsimppu on viileässä vedessä elävä pohjakala, johon kalastaja törmää useimmiten talviverkoilla. Kala ei ole verkkokalastajien suosiossa, koska se tarttuu verkkoo…

Isosimppu on pohjoisen Atlantin ja Jäämeren rantavetten kala, jota Suomessa löytyy suurin piirtein Kaskisten ja Helsingin väliseltä rannikkoalueelta, parhaiten louna…

Kampela on varmasti kaikille tuttu litteä meren ja murtoveden kala. Suomen kampelakannan koko on pienentynyt selvästi 1900-luvun lopun huippuvuosista. Kampela on kär…

Karppi on särkien heimolaisista yleisolemukseltaan jyhkein ja sen voi hätäpäissään sekoittaa oikeastaan vain hopearuutanaan. Onkija syöttää karpeille yleisimmin mais…

Kilohaili on sillikaloihin kuuluva pienikokoinen merikala, joka on yksi Itämeren ekosysteemin avainlajeista. Erinomaisena ruoka- ja rehukalana kilohaili on yksi Itäm…

Kirjolohi on alunperin Pohjois-Amerikan ja itäisen Venäjän rannikon kala. Kalaa on istutettu ahkeraan ympäri Suomea, eikä sen tiedetä lisääntyneen kuin tilapäisesti.…

Kiiski on tuttu saalis useimmille kalastuksen harrastajille. Helpoiten kiiskiä saa ongella ja pilkkimällä. Sillä on varsin pieni suu, joten kiisken kalastuksessa kan…

Kivisimppu ei ole turhan ronkeli ravintonsa suhteen. Se ei monien muiden kalojen tavoin uiskentele ravinnon perässä, vaan kyttäilee kivenkolostaan ohikulkevia ruokal…

Kolmipiikki Gasterosteus aculeatus Myös rautakalana, skitarina ja piikkarina tunnettu kolmipiikki on varsinkin rannikon onkijoille hyvin tuttu piikkikala. Kolmipiikk…

Kuha on suosittu laji vapaa-ajankalastuksessa. Kuha voi ajoittain olla hyvin vaikeasti pyydettävä, toisaalta joskus se tuntuu ottavan mihin vieheeseen tahansa. Yleis…

Kuore eli norssi on pienikokoinen sisä- ja murtovesien kala. Kuoreita saadaan usein erityisesti pilkkimällä. Kuorekalat ovat läheistä sukua lohikaloille, josta kerto…

Kymmenpiikki on noussut vapakalastuksen kohteeksi aivan viime vuosina, kun kalalajien bongaaminen eli fongaus on noussut suosituksi kalastusmuodoksi. Lajin harrastaj…

Lahna on yleinen onkijan saaliskala. Se voi kasvaa useamman kilon painoiseksi, jopa yli viisikiloiseksi ja on yksi suurimmista särkikaloistamme. Lahna syö pääasiassa…

Lohi – Salmo salar – on yksi maailman tavoitelluimmista saaliskaloista. Siitä on olemassa kaksi eri muotoa; meressä kasvava merilohi ja järvessä kasvava järvilohi. L…

Made viihtyy pohjan lähellä ja se on aktiivisimmillaan hämärän ja pimeän aikaan. Madetta kalastetaan useimmiten pilkkimällä, mutta sitä saa hyvin myös pohjaongella. …

Miekkasärjen suu viittaa pintasyömäriin ja se onkin hyvä napsimaan hyönteisiä ja eläinplanktonia pinnan tuntumasta. Se on suurehkona, nopeana särkikalana myös hyvä p…

Muikkuja voi saada erityisesti pilkkimällä. Muikun pilkkijä tarvitsee pilkikseen pienikokoisen mormuskan, syötiksi käy vaikkapa yksi kärpäsen toukka tai pari surviai…

Mustatäplätokko havaittiin ensimmäistä kertaa Helsingissä vuoden 2009 Kalamaratonissa ja vastaavasti ensimmäinen havainto Kotkasta saatiin Kalamaratonin yhteydessä v…

Mutu viihtyy kirkkaissa ja karuissa vesissä. Kesällä mutuja löytyy matalasta vedestä usein hyvin läheltä rantaa. Mutu on pienikokoinen kala, useimmiten alle 10 cm mi…

Nieriä eli rautu on viileissä vesissä viihtyvä lohikala, joka on levinnyt sisävesikaloista kaikkein pohjoisimmaksi. Hyviä kalastustapoja nieriälle ovat perhokalastus…

Nokkakala on yksi omintakeisimmista kaloistamme. Sen lisääntyminen Suomessa on vasta 2000-luvun lämpimien vuosien peruja, ja se voi vaeltaa talvehtimaan aina Brittei…

Pasuri on tavallinen onkijan saaliskala. Paikoitellen sitä saadaan runsaasti myös pilkkimällä. Se viihtyy pohjan läheisyydessä, missä se etsii ravintoa torvimaiseksi…

Piikkimonnilla on ainoana kalanamme kaksi viikseä myös kuonon päällä. Muuten kalalla on pohjakalan olemus mademaisen litteine päineen, mutta se ei ole häntäpuolestaa…

Puronieriän voi sekoittaa ulkonäön perusteella nieriään tai harmaanieriään. Kaikilla on oliivinvihertävä olemus ja valkoiset vatsanpuoleisten evien reunat. Erot on h…

Pienessä lammessa eläviä ruutanoita on helppo saada ongella. Sen sijaan järvissä tai merenlahdissa elävien isokokoisten ruutanoiden onkiminen on aivan toinen juttu. …

Salakka on yleinen onkisaalis. Salakan ongintaan kannattaa varustautua kevein välinein. Sopiva kokkukoko on 18 ja syötiksi kannattaa pujottaa esimerkiksi yhden kärpä…

Seipi on käytökseltään paljon paljon isompien sukulaistensa säyneen ja turvan kaltainen. Se viihtyy hapekkaissa virtaavissa vesissä ja iskee hanakasti myös isompaan …

Seitsenruototokko on saanut, hieman sanoisiko mielikuvituksettoman, nimensä seitsemästä etummaisen selkäevänsä ruodosta, kun muilla tokoilla niitä on useimmiten kuus…

Siikaa voi kalastaa monin eri tavoin. Rannikolla siian keväinen pohjaonginta on yleistä. Paras aika on maalis-huhtikuussa. Talvella siikaa voi kalastaa pilkkimällä. …

Silakka on Itämeressä elävä sillin alalaji. Silakka on saalismäärältään Suomen tärkein kala. Silakka ja silli ovat samaa lajia, mutta ne erotetaan toisistaan levinne…

Siloneula kuuluu samaan putkisuukalojen lahkoon kuin merihevonen. Putkisuukaloilla on nimensä mukaisesti putkimainen suu, johon ne imevät ravintoa. Siloneulalla on n…

Sorvia (Scardinius erythrophthalmus) saa hyvin onkimalla. Hyviä syöttejä sorvalle ovat esimerkiksi madot ja kärpäsen toukat. Sorva muistuttaa jonkin verran särkeä. …

Selkävesien sulkava on ollut onkijoille hieman ongelmallinen kohde. Kutunousuilla niitä on moni saanut kylkiosumina reittivesien koskista, mutta koska niissä ei saa …

Suutari – Tinca tinca – on viiksekäs, melko nopeakasvuinen särkikalojen heimoon kuuluva kala, jota tavataan sekä makeasta että murtovedestä. Suutari kerääntyy alkuke…

Särki on monen kalastuksen harrastajan ensimmäinen, tai aivan ensimmäisiä saaliskaloja. Hopeanhohtoiset suomut ja punaiset silmät ovat särjen tunnusmerkkejä. Punaise…

Särmäneulan ruokalistalla on eläinplanktonista hankajalkaisäyriäisiä ja vesikirppuja, sekä tuntuvammista mahantäytteistä massiaisia ja pikkukaloja, etenkin tokkoja. …

Suureksi kasvava ja salaperäiseksi luonnehdittu säyne eli säynävä on tuttu saalis monelle kalamiehelle. Säyneitä kalastetaan usein onkimalla, mutta sitä voi saada hy…

Taimen on tuttu kala kaikille kalastuksen harrastajille, jos ei muuten niin ainakin kalastuslehtien sivuilta ja kalastusohjelmista. Sitä on perinteisesti kalastettu …

Toutain on maassamme elävistä särkikaloista petomaisin. Se syö mielellään kalaa ja siksi toutainta saadaan usein heittokalastamalla ja vetouistelemalla. Toutaimelle …

Turpa on virtavesissä viihtyvä särkikala, joka on viime vuosina noussut varsinkin perhokalastajien suosioon. Turpaa kalastetaan paljon myös onkimalla, jolloin syötik…

Turskalla on kolme erillistä selkäevää ja koko lailla erilainen, pilkukkaampi pintakuvio, josta erottuu paksu vaalea kylkiviiva. Turska tunnetaan hurjana ahmattina, …

Vaskikala syö pienikokoisia selkärangattomia eläimiä, pääasiassa äyriäisiä. Kotimainen vaskikala löytyy Kaskisten ja itärajamme väliseltä rannikko-osuudelta. Meren n…

Vimpa on särkikaloihin kuuluva vaelluskala, jota tavataan Suomessa Itämeressä sekä siihen laskevissa joissa. Vimpa kutee toukokuussa, jolloin vimmat nousevat jokiin …