Kampela

Platichthys flesus

Kampela on varmasti kaikille tuttu litteä meren ja murtoveden kala. Suomen kampelakannan koko on pienentynyt selvästi 1900-luvun lopun huippuvuosista. Kampela on kärsinyt Itämeren suolapitoisuuden laskusta sekä rehevöitymisestä. Viime vuosina kannassa on kuitenkin ollut näkyvissä pieniä elpymisen merkkejä. Kampelaa pyydetään Suomessa lähinnä Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Ahvenanmaan merialueilta. Yleisimpiä pyyntimuotoja ovat verkko ja pitkäsiima, mutta kampelaa pyydetään myös pohjaongella.

Kampelan tavoittaa parhaiten pohjaongella. Kuva: Jaana Vetikko.

Tuntomerkit
Kampelakalat ovat litteän ulkomuotonsa ansiosta helppo erottaa muista kalaryhmistä. Suomessa on kuitenkin tavattu tavallisen kampelan lisäksi myös hietakampela, piikkikampela, punakampela ja silokampela. Näistä tosin ainoastaan punakampelaa tavataan vakituisesti Suomen vesillä. Muista lajeista kampelan erottaa kylkiviivan molemmilla puolilla sekä selkä- ja peräevän tyvessä sijaitsevista luukyhmyriveistä. Kampelan silmät sijaitsevat yleensä kalan oikealla kyljellä. Merialueesta riippuen pieni osa kampeloista on kuitenkin vasenkylkisiä. Esimerkiksi Helsingin kampeloista näin on keskimäärin noin kymmenellä prosentilla.

Ravinto
Lyhyen poikasvaiheen aikana kampeloiden ravinto koostuu muiden kalanpoikasten tavoin eläinplanktonista. Poikasvaiheen jälkeen kampeloiden ravinto koostuu lähinnä lieju- ja sinisimpukoista sekä pohjaeläimistä. Suuremmat kampelat syövät myös kaloja.

Levinneisyys ja elinympäristö
Vaikka kampela on lähtökohtaisesti merikala, se sietää hyvin myös makeaa vettä. Leviämistä estää kuitenkin kuteminen, joka ei onnistu makeassa vedessä. Kampelaa esiintyy koko Itämeren alueella lukuun ottamatta Suomenlahden itäisintä ja Pohjanlahden pohjoisinta osaa. Kampelaa tavataan myös Lapin Pulmankijärvessä, johon ne jostain syystä vaeltavat Jäämerestä Tenojokea pitkin.

Kasvu
Kampelan poikaset kuoriutuvat alkukesällä aivan tavallisen kalanpoikasen näköisinä. Kesän aikana niiden silmät siirtyvät hiljalleen toiselle kyljelle ja kalan muoto alkaa litistyä. Noin kahden sentin mittaisina kampelat ovat käyneet läpi muodonmuutoksen ja laskeutuneet pohjaan. Ensimmäisen elinvuoden aikana kampela kasvaa Suomen vesillä maksimissaan viiden sentin mittaisiksi. Kampela kasvaa Suomessa hitaasti ja saavuttaa puolen kilon painon noin kymmenessä vuodessa. Suomen ennätyskampela saatiin verkoilla Saaristomereltä vuonna 2001 ja se painoi 1,06 kiloa.