Lohi

Salmo salar

Lohi on yksi maailman tavoitelluimmista saaliskaloista. Siitä on olemassa kaksi eri muotoa; meressä kasvava merilohi ja järvessä kasvava järvilohi. Lohta kalastetaan useimmiten perholla, vetouistelemalla ja heittokalastamalla niin meressä, järvissä kuin suurimmissa joissakin. Kymmenien kilojen painoiseksi kasvavana se antaa vapakalastajalle tiukan vastuksen ja on lisäksi erinomainen ruokakala.
Lohikannat ovat kuitenkin ajautuneet vesivoimarakentamisen, ympäristömuutosten ja liiallisen kalastuksen takia heikkoon tilaan. Nykyään Jäämeren ja Itämeren lohikannat luokitellaan vaarantuneiksi ja sisävesien järvilohikannat äärimmäisen uhanalaisiksi. Yli kahdessakymmenessä Suomen joessa esiintyneen merilohen alkuperäisiä kantoja tavataan enää Torniojoessa, Simojoessa, Tenojoessa sekä Näätämöjoessa. Sisävesien järvilohikannat lisääntyvät enää satunnaisesti muutamassa joessa.
Uhanalaisten kantojen kalastamista tulee välttää ja muualla ottaa saaliiksi ainoastaan istutettuja eväleikattuja yksilöitä ja nuoria koiraita. Järvilohen ja merilohen alamitta on 60 cm, paitsi leveyspiirin 63°30 N pohjoispuolella perämeressä 50 cm.

Tuntomerkit
Lohi muistuttaa varsinkin poikasvaiheessa taimenta. Kyljillä esiintyvät tummat pilkut kuitenkin painottuvat kylkiviivan yläpuolelle, kun taimenella niitä esiintyy koko ruumiissa. Taimenen yläleuka ulottuu selvästi silmän takareunan taakse, kun taas lohella se jää silmän takareunan tasolle. Lohen pyrstönvarsi on taimenen vastaavaa ohuempi ja pyrstön lovi syvempi. Meri- ja järvivaelluksen aikana väritys on kirkkaan hopeinen. Kutuaikana väritys tummuu ja koiraille kasvaa koukkumainen leuka.

Ravinto
Joessa syntyvien lohenpoikasten ravintoa ovat plankton, pohjaeläimet sekä hyönteiset. Vaellukselle lähdettyään lohet syövät vielä hyönteisiä ja pohjaeläimiä, mutta siirtyvät jo ensimmäisen vaellusvuoden aikana kalaravintoon. Tärkeimpinä saalislajeina ovat silakka ja kilohaili, sekä sisävesissä muikku.

Levinneisyys ja elinympäristö
Suomessa esiintyy kahta eri ekologista lohimuotoa. Merilohta tavataan koko Itämeren alueella sekä Itämereen ja Atlanttiin laskevissa joissa. Alkuperäisiä järvilohikantoja esiintyi Vuoksen vesistössä, joissa sen kutujokia olivat ainakin Lieksanjoki, Pielisjoki ja Koitajoki. Nykyään järvilohi on kuitenkin kokonaan istutusten varassa. Sitä on istutettu Vuoksen vesistön lisäksi myös muihin isoihin järviin, kuten Päijänteeseen ja Inarinjärveen. Lisäksi Hiitolanjoessa tavataan Laatokan järvilohta.

Kasvu
Lohi on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaloista. Kasvu on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Lohi viettää joessa yhdestä kuuteen vuotta ennen siirtymistään vaellukselle. Meressä lohet ovat ensimmäisen vaellusvuoden jälkeen 1-3 kilon painoisia ja kasvavat kolmessa vuodessa jopa yli kymmenen kilon painoon. Järvilohi kasvaa hieman hitaammin ja painaa ensimmäisen vaellusvuoden jälkeen 0,5-1 kiloa. Kolmen vuoden päästä paino vaihtelee 2-6 kilon välillä. Merilohet voivat kasvaa jopa 40 kilon painoisiksi. Tämän hetkinen Suomen ennätyslohi saatiin loukulla Pohjanlahdesta vuonna 2001 ja se painoi 27,4 kiloa. Järvilohiennätystä pitää hallussaan Puulavedeltä vuonna 2002 saatu 12,4 kilon yksilö.