Mutu
Phoxinus phoxinus
Mutu viihtyy kirkkaissa ja karuissa vesissä. Kesällä mutuja löytyy matalasta vedestä usein hyvin läheltä rantaa. Mutu on pienikokoinen kala, useimmiten alle 10 cm mittainen, joten myös kalastusvälineiden olla pieniä. Sopiva koukkukoko ongessa on välillä 20-24, syötiksi sopii vaikka pieni surviaissääsken tai kärpäsen toukka tai pieni pala matoa. Mutuja on meillä perinteisesti kalastettu syöttikaloiksi. Ne ovat maittavaa ruokaa esimerkiksi ahvenille ja taimenille. Nykyään mudut ovat myös kalabongareiden eli fongaajien pyynnin kohteena.
Tuntomerkit
Mutua erehdytään usein luulemaan taimenen- tai lohenpoikaseksi. Nopeasti katsottuna ne ovatkin samannäköisiä. Selvin ero löytyy selkäevän ja pyrstön väliltä; särkikaloihin kuuluvana mudulla ei ole rasvaevää, toisin kuin lohella ja taimenella. Mutu on muodoltaan pullea. Kylkiviivan kohdalla on vaalea juova joka alkaa silmän takaa ja jatkuu pyrstöön asti. Kyljessä ja selässä on mustia täpliä. Kesällä koiraat saavat värikkään kutuasun. Silloin niiden kyljet muuttuvat vihreiksi ja pää tummuu lähes mustaksi. Koirasmudun kutuasuun kuuluut myös hohtavan punainen vatsa sekä valkoinen täplä kiduskannen takaosassa.
Ravinto
Koska mudut ovat pienikokoisia, ovat myös niiden ravintokohteen pieniä. Mudun ruokalistalle kuuluu mm. leviä, kotiloita, planktonäyriäisiä, hyönteisiä, vesikasveja, mätiä ja pieniä kalanpoikasia.
Levinneisyys
Mutu on maailman laajimmin levinneitä makean- ja murtoveden kaloja. Sitä löytyy lähes kaikista pohjoisen pallonpuoliskon profiililtaan sopivista vesistä Välimeren pohjoispuolelta aina Jäämeren rantaan saakka Euroopassa. Siten mutu on myös koko Suomen kala. Se on kuitenkin tarkka vaatimuksistaan, eikä siedä vesien likaantumista ja rehevöitymistä. Tämän vuoksi mutu on vähentynyt esimerkiksi eteläisillä merialueillamme ja on nykyisin lähinnä kirkasvetisen ulkosaariston kala.
Mutuparvet voivat lämpiminä päivinä uiskennella hyvin matalia rantoja pitkin, mutta useimmiten ne petojen kirjolle maittavana appeena piileskelevät kivien, kivikkojen, uppopuiden, laitureiden tai levälauttojen alla tullakseen öiseen aikaan rohkeampina esiin. Ihan jokaisen kiven alla mutu ei piile samaan tapaan kuin tokko tai simppu, vaan parvikalana sille istuu paremmin hieman avarampi asunto, kuten kokonainen kivikko, esimerkiksi kivilaituri.
Kasvu
Yksivuotiaana mutu on noin 3-4 cm mittainen. Kolmevuotiaana pituutta on kertynyt noin 6 cm, joka on tavallinen mudun pituus. Mutunaaras elää maksimissaan 13-vuotiaaksi ja vanhimmat kalat on tavoitettu Lapista. Koiraiden elämä lienee rankempaa, sillä niitä ei ole yli seitsenvuotiaina tavattu. Rekisteröity ennätysmutumme on Pellon Isosta-Kielisenjärvestä ja sillä oli mittaa 12,3 cm. Kylmästä ilmanalasta johtuen, mutu elää meillä pari vuotta vanhemmaksi, mutta jää hieman pienemmäksi kuin etelämpänä elävät lajikumppaninsa.
Lisääntyminen
Mutu voi kutea varsin pitkään, toukokuulta heinäkuun puoliväliin. Naaras purkaa lastinsa annos- eli jaksokutijana kolmessa tai neljässä osassa, jotka kypsyvät kukin parissa viikossa.