Säyne

Säyne

Leuciscus idus

Suureksi kasvava ja salaperäiseksi luonnehdittu säyne eli säynävä on tuttu saalis monelle kalamiehelle. Säyneitä kalastetaan usein onkimalla, mutta sitä voi saada hyvin myös virvelillä, perholla tai joskus jopa pilkillä. Suuria säyneitä saadaan usein virvelillä hauenkalastuksen yhteydessä, mutta jos sitoo siimaan pienen lipan tai vaapun, voi keskittyä säyneen kalastukseen ja saada hyviä saaliita. Onkijalle hyviä säynesyöttejä ovat isot kastemadot, maissinjyvät, katkarapu ja makkaranpalat.

Säyne
Säynekoiraat ovat usein tummempia kuin naaraat. Kuva Juha Ojaharju

Tuntomerkit
Säyne muistuttaa jonkin verran sukulaisiaan seipiä ja turpaa. Seipiin verrattuna säyneen vatsaevät sijaitsevat selvästi edempänä, kun ne seipillä ovat samassa linjassa selkäevän kanssa. Turvasta säyneen erottaa koveran peräevän perusteella. Lisäksi säyneellä on pienemmät suomut. Säyneellä on kylkiviivalla 53-61 suomua, kun niitä turvalla on vain 44-46. Vanhemmiten säyneet muuttuvat usein väriltään tummemmiksi. Kutuaikana koiraat ovat usein selvästi naaraita tummempia.

Ravinto
Säyne syö monenlaista ravintoa. Sille maistuvat hyönteiset ja niiden toukat, pienet äyriäiset ja simpukat sekä kotilot. Isompana säyne syö myös pieniä kaloja ja kalanpoikasia.

Säyne haavin päällä
Maissinjyvät maistuivat tälle säyneelle. Kuva: Juha Ojaharju

Levinneisyys ja elinympäristö
Säyne on eurooppalainen ja aasialainen kala. Sitä on istutuksin levitetty myös Iso-Britanniaan ja Italian pohjoisosiin. Kultasäyneeksi kutsuttua säyneen muotoa pidetään lammikkokalana monissa maissa. Tällä tavoin säyne on levinnyt myös Yhdysvaltoihin. Suomessa säynettä tavataan koko rannikkoalueelta sekä suurimmasta osasta mereen laskevista joista. Aivan pohjoisimmasta Lapista se kuitenkin puuttuu. Säynettä ei myöskään tavata kovin pienistä järvistä.
Säyneet suosivat virtaavia ja hapekkaita vesiä. Keskikesällä ne kerääntyvät usein virtaaviin salmiin, koskien alle, karikoille ja silta-aukkojen lähelle. Talvella säyneet hakeutuvat syvemmille vesialueille.

Kasvu
Säyne kasvaa nopeaan tahtiin noin kymmenen ensimmäistä elinvuottaan. Kymmenvuotiaat säyneet ovat keskimäärin 40-45 cm pitkiä. Tämän jälkeen kasvu hidastuu selvästi. Vanhin maastamme havaittu säyne oli 23 tai 24-vuotias, se painoi 2,6 kiloa. Suomen ennätyssäyne on saatu virvelillä Kemijoesta, painoa kalalle oli kertynyt 4,136 kg.