Taimen

Salmo trutta

Taimen on tuttu kala kaikille kalastuksen harrastajille, jos ei muuten niin ainakin kalastuslehtien sivuilta ja kalastusohjelmista. Sitä on perinteisesti kalastettu perholla ja uistimilla, mutta taimenen voi saada myös esimerkiksi pilkillä. Taimen on aina ollut haluttu saaliskala, sillä se on kova vastus siiman päässä ja sen liha on hyvin maukasta. Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu sisävesissä leveyspiirin 64°00 N eteläpuolella ja kaikilla merialueilla.

Elinympäristö
Taimen on sopeutuvainen kala, joka voi elää monissa erilaisissa ympäristöissä. Se viihtyy kirkkaissa ja puhtaissa vesissä missä on korkea happipitoisuus. Taimenen voi saada merestä ja järvestä, purosta ja joesta, jopa pienestä lammesta. Perinteisesti erilaisissa vesissä elävät taimenet on nimetty elinympäristönsä mukaan; meritaimen, järvitaimen ja purotaimen. Tällainen jaottelu on kuitenkin keinotekoinen, sillä kyseessä on elinympäristöstä riippumatta sama laji eli taimen.
Hyvästä sopeutuvaisuudestaan huolimatta ovat taimenkannat suurimmassa osassa maatamme erittäin heikossa tilassa. Meressä elävät taimenkannat on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Sisämaan vesissä elävistä taimenista napapiirin alapuoliset kannat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi ja napapiirin pohjoispuoliset silmälläpidettäviksi. Syynä taimenten ahdinkoon ovat mm. virtavesiin rakennetut vaellusesteet ja muu vesirakentaminen, maankäytöstä johtuva kutupaikkojen liettyminen sekä kova kalastuspaine.

Tuntomerkit
Taimenen väritys ja kylkien pilkutus vaihtelevat vesis­töstä ja kehitysvaiheesta riippuen. Perusvärityksenä on musta selkä, hopeanhohtoinen tummapilkkuinen kylki ja valkoinen vatsa. Sisävesien taimenet ovat sävyltään hieman ruskehtavia. Kutuajan lähestyessä taimenen väritys tummuu voimakkaasti. Taimen on suuresti lohen näköinen, mutta toisin kuin lohella taimenel­la on runsaasti pilkutusta myös kylkiviivan alapuolella. Toinen selvä ero lohesta on pyrstön malli: taimen omaa tukevavar­tisen, lovettomalla evällä varustetun pyrstön, kun taas lohen pyrstön varsi on kapea ja pyrstöevä on lovellinen.

Ravinto
Taimenen ravinto ja sitä kautta kasvunopeus riippuu suuresti taimenen elinympäristöstä. Kaikki taimenet syövät aluksi äyriäisiä sekä hyönteisiä ja niiden toukkia. Hiukan kasvettuaan taimen rupeaa syömään myös kalaa. Kalaravinnon osuus kasvaa taimenen koon kasvaessa. Järvissä pääravintokohteina ovat mm. muikku, siika, kuore, salakka ja kymmenpiikki. Meressä saalistus kohdistuu puolestaan silakkaan kilohailiin, kolmipiikkiin ja äyriäisiin, Pienten purojen taimenet voivat elää koko elämänsä syöden pääasiassa hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Kuten kaikki perhokalastajat hyvin tietävät, niin hyönteisravinto maistuu myös jokiin syömään nousseille suuremmille taimenille.Lue lisää taimenesta