Ympäristöohjelma
Vapaa-ajankalastuksen edellytyksenä ovat puhtaat kalavedet ja elinkykyiset kalakannat. Oikeuden liikkua vesillä ja rannoilla turvaavat perinteiset jokaisenoikeudet (jokamiehenoikeudet), joiden käyttöön liittyy tärkeitä velvollisuuksia. Suomen Vapaa-ajankalastajat toimii kalastusharrastuksen edistämiseksi. Tärkeä osa toimintaa on kalavesien ja -kantojen suojelu sekä jokaisenoikeuksien ja velvollisuuksien ylläpito.
Kalavesien nykytila ja tulevaisuus
VAHVUUDET
Paljon vaihtelevia ja kohtuullisesti tavoitettavia kalavesiä, monipuolinen kalastusympäristö
Suomessa on 187 888 yli viiden aarin suuruista järveä, niistä noin 56 000 on pinta-alaltaan yli hehtaarin kokoisia. Yli sadan kilometrin mittaisia jokia on maassamme 34, tätä pienempiä jokia löytyy satoja. Merialueen rantaviivaa on, saaret mukaan lukien, 45 974 km. Lisäksi on vielä erilaisia kanavia ja tekoaltaita. Erilaisia kalastusympäristöjä löytyy siis runsaasti.
Vesien tila on parantunut jätevesikuormituksen vähentymisen myötä. Maassamme on vielä lähes luonnontilaisiakin vesiä
Teollisuuden ja kaupunkien läheiset vedet ovat viime vuosina puhdistuneet käyttöönotetun paremman jätevesien puhdistustekniikan ansiosta. Etenkin Lapista ja Kainuusta löytyy runsaasti vielä lähes luonnontilaisia vesiä.
Jokaisenoikeudet
Laajat vanhaan käytäntöön sekä lakeihin ja asetuksiin perustuvat jokaisenoikeudet mahdollistavat vesistöjen käytön ja hyödyntämisen. Onkimisen ja pilkkimisen kuuluminen jokaisenoikeuksiin helpottaa vapaa-ajankalastusta.
Hyvät, monipuoliset ja kalastettavat luontaisesti lisääntyvät kalakannat
Maassamme elää vakinaisesti yli 60 kalalajia. Suuri osa kalalajeistamme menestyy vesistöissämme hyvin ja ne muodostavat vahvoja, kalastettavia kantoja.
HEIKKOUDET
Virtavesien heikko tila ja vaellusesteet
Maa- ja metsätaloudesta sekä turvetuotannosta tuleva kuormitus heikentää virtavesien tilaa. Padot estävät virtakutuisten kalojen pääsyn kutupaikoille. Pohjavedenotto vähentää veden määrää latvavesillä.
Hajakuormituksen ylläpitämä rehevöityminen sisävesissä ja merialueilla
Rehevöityminen aiheuttaa vesistöillemme monia suuri ongelmia Tärkeimmät vesistöjämme rehevöittävät ravinteet; fosfori ja typpi, ovat suurimmaksi osaksi peräisin maa- ja metsätaloudesta.
Muuntuneet ja tilaltaan heikot lähikalastusvedet
Ihmistoiminnan vaikutuksesta asutuskeskusten läheiset vesistöt ovat monin paikoin yksipuolistuneet ja kalakantojen rakenne on huonontunut.
Heikot tai uhanalaiset luontaisesti lisääntyvät vaelluskalakannat
Vaellusesteet ja vesien tilan heikkeneminen on monin paikoin romahduttanut luontaisesti lisääntyvien vaelluskalojen kannat.
MAHDOLLISUUDET
Virtavesien kunnostaminen ja vaellusesteiden poistaminen parantaa vaelluskalakantojen lisääntymisedellytyksiä
Alkuperäisten vaelluskalakantojen arvo tunnustetaan. Tarpeettomiksi käyneet padot puretaan ja uusia hyvin toimivia kalateitä rakennetaan vaellusesteiden ohi. Elinympäristökunnostukset luovat edellytykset lisääntymisen onnistumiselle.
Taajamien lähivesien ja rantojen kunnostaminen moninkertaistaa lähikalastusmahdollisuudet
Lähikalastuspaikkojen arvo ihmisten hyvinvoinnin lisääjänä ja arvokkaiden luontoelämysten tuojana huomataan. Taajamien jätevesienpuhdistukseen panostetaan entistä enemmän ja kalojen elinympäristöjä kunnostetaan. Rantojen kunnostaminen ja erilaisten heittolaitureiden rakentaminen lisää lähikalastusmahdollisuuksia merkittävästi.
Hajakuormituksen pieneneminen vähentää rehevöitymistä
Hajakuormitus pienenee uusien ympäristöystävällisten menetelmien ja teknisten ratkaisujen käyttöönoton myötä. Muutosta nopeuttavat uudet tiukemmat vesiensuojelumääräykset.
Luontaisesti lisääntyvät kalakannat istutuskantojen tilalle, uhanalaisista kalastettavia kalakantoja
Riittävästi vahvistuneet alkuperäiset kalakannat mahdollistavat niiden kestävän hyödyntämisen vapaa-ajankalastuksessa. Lopettamalla tarpeettomat kalaistutukset, voidaan varoja suunnata elinympäristöjen kunnostamiseen.
UHKAT
Rehevöityneiden ja rakennettujen vesien määrä kasvaa. Ilmastonmuutoksen ja vesiensuojelutoimien riittämättömyyden takia vesien rehevöityminen jatkuu. Lisääntyvä energian tarve ja vesivoiman markkinoiminen ympäristöystävällisenä vaihtoehtona lisää uuden vesivoiman rakentamista.
Rantojen rakentaminen kaventaa jokaisenoikeuksien käyttöä
Rakentamattomat rannat vähenevät. Jokaisenoikeuksilla tapahtuva kalastaminen vaikeutuu tai käy monilla alueilla mahdottomaksi.
Uhanalaiset kalalajit ja -kannat häviävät, luonnonkantojen perimä heikkenee
Vaellusesteet, vesien tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutos hävittävät kalalajeja ja paikallisia kalakantoja. Kantojen koon pienetessä populaatioiden geneettinen aines kapenee ja heikkenee. Istutetut ja kasvatusaltaista karanneet kalat, sekä uudet tulokaslajit syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja ja sekoittuvat niiden kanssa.
Tavoitteet kalavesien parantamiseksi
Suomi on EU:n vesipuitedirektiivin kautta sitoutunut tavoitteeseen suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että saavutetaan vesistöjen hyvä tila. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö tukee toiminnallaan tavoitteen toteuttamista.
Keskusjärjestön tavoitteet kalavesien tilan parantamiselle ovat:
– vesiensuojelulainsäädäntöä on tiukennettava ja vesiympäristöä säästävien teknisten ratkaisujen ja menetelmien käyttöönottoa tulee edistää. Vesistöjen hajakuormitusta tulee vähentää merkittävästi.
– virtavesien tarpeettomat kalojen vaellusesteet on purettava, ja jäljelle jääviin on rakennettava toimivat kalatiet. Virtavedet on ennallistettava niin että vaelluskalat voivat niissä lisääntyä.
– taajamien lähivedet on pidettävä puhtaina ja kalojen elinympäristöjä on kunnostettava kalojen viihtymisen parantamiseksi. Kalastusmahdollisuuksia taajamissa on lisättävä kunnostamalla rantoja vapaa-ajankalastuksen tarpeita vastaaviksi.
– luonnossa liikkumisen ja kalastamisen mahdollistavat jokaisenoikeudet tulee säilyttää. Jokaisenoikeuksista nauttivien tulee tuntea oikeuksien mukanaan tuoma vastuu ja velvollisuudet.
– kalaistutusten sijaan kalakantojen hoidossa tulee keskittyä edistämään kalojen elinolosuhteita ja palauttaa lisääntymisolosuhteet siellä missä ne on menetetty sekä ohjata kalastusta kestävämpään suuntaan.
– vapaa-ajankalastuksessa tulee hyödyntää kestävästi ja monipuolisesti ensisijaisesti luontaisesti lisääntyviä kalakantoja. Uhanalaisten kalalajien tai kantojen pyytämistä tulee välttää.
