Kalastus maistuu syksy

Elo-, syys- ja lokakuu ovat ahvenenkalastajalle kenties vuoden hienointa aikaa. Lyhenevät päivät, viilenevät vedet ja sukutuotteiden kehittämisen tarve kevättä silmällä pitäen saavat syksyiset raitapaidat tankkaamaan ravintoa turhia kursailematta. Löydä oikea paikka, tarjoa vaikka jigiä pohjan tuntumaan ja tärpit ovat todennäköisiä! Elokuun puolella huippusaaliita voi saada ihan matalastakin, mutta syksyn ja vesien viilenemisen edetessä ahvenparvet vetäytyvät yleensä hiljalleen kohti syvempiä vesiä. Lokakuulla 5-9 metriä on usein antoisa syvyysvyöhyke, ainakin rannikolla.

Kannattaa muistaa, että ahvenet ja kuhat eivät kestä nopeaa paineenvaihtelua syvältä pintaan nostettaessa. Jos siis kalastat ahvenia yli n. 8 m syvyydestä, käytä ne kaikki ruoaksi. Ja jos alueelta tulee säännöllisesti alamittaisia kuhia, jotka tulee aina vapauttaa, kannattaa syvältä kalastamista välttää kokonaan.

Katso vaikka nämä:

Kun syksyn kalastuskärpänen puraisee ja kaipaat neuvoja kalastusharrastuksessa eteenpäin pääsemiseksi, kannattaa tutustua ja liittyä mukaan oman alueen kalastusseuran toimintaan. Hyvässä seurassa kehityt harrastuksessasi ja saat neuvoja niin oikeaoppiseen välineistöön kuin myös kalastuspaikkavinkkejä. Tutustu myös oman paikkakunnan kansalaisopistojen kurssitarjontaan; kirjoita sähköisen opinto-oppaan hakusanaksi “kalastus” ja katso mitä olisi tarjolla! Jos omalta paikkakunnalta tai lähialueelta ei löydy kursseja, vinkatkaa tarpeesta suoraan opistoille tai alueenne kalastusseuroille. 

Katso vaikka nämä:

Kalan kypsentäminen jäähtyvässä vedessä tai mausteliemessä saattaa tuottaa vielä yllättävämpiä ja maukkaampia tuloksia kuin monella muulla kypsennystavalla. Hellästi haudutettaessa kalan maut eivät liukene kuumaan liemeen yhtä tehokkaasti kuin kattilan poristessa ja kala säilyy kypsyessään kiinteänä ja mehukkaana. Myöskään ylikypsentämisen riskiä ei ole.

Kyllästyttääkö ainainen ahvenfileiden paistaminen rasvan käryineen? Ahvenfileistä saa maistuvaa myös uunissa. Tässä ohjeessa inkivääri ja meksikonketsuppi antavat viime silauksen ja omena pitää ruoan mehevänä. Ja itse voi käpertyä vaikka sohvan nurkkaan uunin hoitaessa kypsennyksen. Vinkkinä: Tätä ruokaa kannattaa tehdä myös silakkafileistä.

Katso vaikka nämä:

Haluatko ison kalan onkisiiman päähän? Siinä tapauksessa sinun kannattaa suunnata lahnaongelle. Lahnat tankkaavat syyskuussa talven varalle ja niitä on hyvät mahdollisuudet saada onkimalla. Suurin suomesta ongella saatu lahna painoi 6,6 kiloa ja joka vuosi saadaan useita yli kolmen kilon lahnoja. Kun vedet alkavat syksyllä viiletä, hakeutuvat lahnat sinne missä vesi on lämpimintä, eli syvemmälle. Jos muuten tasasyvyisessä järvessä on yksi syvänne, löytyvät lahnat takuuvarmasti sieltä. Syvänne ei saa kuitenkaan olla liian syvä, yli 5 metrin syvänne voi usein olla hapeton tai hyvin vähähappinen. Jos lahnoja on alueella paljon yhdellä pienellä alueella, näkyy niiden läsnäolo usein veden samentumisena.

Lahnoja kannattaa onkia pohjaongella tai kelaongella. Sopiva koukkukoko on 4–2. Ehdottomasti paras syötti isolle lahnalle on iso kastemato. Muita hyviä lahnasyöttejä ovat madot, kärpäsentoukka ja maissinjyvät. Etukäteishoukuttelu parantaa kalaonnea myös lahnanonginnassa. Onkipaikalle kannattaa siis heittää ennen ongintaa mäskiä sekä onginnassa käytettäviä syöttejä, kuten maissinjyviä. Koska siiman päähän voi tarttua todella iso kala, kannattaa ehdottomasti muistaa myös haavi.

Katso vaikka nämä:

Syksy herättää monet hauenkalastajat kesähorroksestaan. Hauen saa iskemään vieheeseen kesähelteilläkin, mutta syksyllä touhu vain paranee ja saalishaukien koko kasvaa selvästi. Suuret hauet näet viettävät kesänsä tukalan lämpimiä pintavesiä vältellen. Syksyllä pintavedet viilenevät ja varsinkin loppusyksystä suuretkin hauet voi tavoittaa helposti ihan rantamatalista.

Nyrkkisääntönä toimii, että mitä kylmempi vesi, sitä hitaammin kannattaa viehettä uittaa. Veden jäähtyessä noin 8 asteeseen, kannattaa jo vähän jarruttaa vauhtia. Juuri ennen jäiden tuloa voi ylikorostetun hitaasti ja pysäytyksin uitettava shadi tai haukiperho antaa parhaat saaliit.

Katso vaikka nämä:

Syyslomalla on oiva hetki viettää läheisten kanssa yhteistä tai ihan omaa aikaa kalastuksen parissa. Onnistunut syksyinen kalastusreissu ei vaadi matkustamista ulkomaille, vaan kotimaasta löytää runsaasti kiinnostavia kohteita elämykselliseen ja rentouttavaan kalastuslomaan. Vuokraa mökki useamman päivän reissua varten tai tee päiväpistoja kotoa käsin. Tutustu myös kotikulmien lähivesiin, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet paitsioon. Jos kalastus on sinulle ihan uusi juttu, etsi sopivat lähilaiturit ja ei muuta kuin koukkua veteen! Kokeneempi luonnossa liikkuja pakkaa reppuun teleskooppivavan ja virkistyy luonnon helmassa patikoiden. Retkellä kalastettu ja ruskan helmassa valmistettu kala lämmittää muistoissa vielä talven pakkasillakin.

Katso vaikka nämä:

Silakassa on runsaasti terveyttä edistäviä omega-3-rasvahappoja ja rasvapitoisuus on parhaimmillaan juuri näin syksyisin. Vesien kylmetessä rupeavat Itämeren ulappavesillä kesän viettäneet silakat saapumaan kohti rannikkoa. Vuodet eivät ole veljeksiä, mutta kapean saaristovyöhykkeen alueilla tämä tapahtuu yleensä jossain kohtaa syyskuuta. Saaristomeren sisäosissa syyssesongin alku voi venyä helposti lokakuulle. Tällöin monet kalastajat kävelevät keväisen silakkasesongin aikana tutuiksi tulleille paikoille, usein syvähköjä salmipaikkoja ylittäville silloille, ja laskevat virveleillään silakkalitkat veteen. Silakanlitkaus on maksuton yleiskalastusoikeus ja välineet ovat hyvin edulliset, joten kynnys lajin kokeiluun on matala. Silakka on myös perinteinen joulu- ja muun juhlapöydän herkku. Katso maukkaiksi todettu joulun reseptivinkki silakalle kohdasta 51.

Katso vaikka nämä:

Haukifilee taipuu moniin erilaisiin ruokiin, joiden valmistamiseen käytetään broileria. Mutta uskokaa tai älkää – haukifileestä voidaan valmistaa myös ruokia, jotka maustetaan ja kypsennetään, kuten porsaanliha. Tämän kertaisen kalaruokareseptin inspiraationa toimi julkkiskokkina tunnetun Tomi Björkin kehittelemä porsaanliharuoka nimeltään ”possubulgogi”. Alun perin bulgogi on eteläkorealainen talviaikainen liharuoka, jonka nimi tulee sanoista tuli ja liha. Ohuet lihaviipaleet voidaan joko grillata tai käristää nopeasti pöydässä valurautalevyllä. Haukibulgogin valmistukseen on helpointa ja käytännöllisintä käyttää nahatonta ja ruodotonta haukifileetä. Fileestä leikataan pienehköjä annospaloja. Vaihtoehtoisesti voi leikata vinottain siivuja graavilohen tapaan. Kokeile!

Vahvanmakuisena kalana hauki kestää hyvin ja voimakkaitakin mausteita, mikä laajentaa sen käyttömahdollisuuksia. Jauhettu hauki toimii loistavasti jauhelihan korvikkeena vaikkapa pitsassa, johon sen kaveriksi on helppo muunnella mausteita ja muita täytteitä ihan oman maun mukaan. Nappaa alta pitsaperjantain uusi herkku!

Katso vaikka nämä:

Pian on oiva aika tarkkailla taimenten kutupuuhia. Kutupuuhien seuraaminen on varovaisuusperiaatetta noudattaen jännittävä ja mukava hämäräharrastus. Kutualueilla kahlaamista tulee välttää, joten älä mene veteen, vaan tarkkaile rannalta käsin. Taimenten kutuaika vaihtelee hieman eri osissa maata, mutta ajoittuu pääasiassa syyskuun lopulta marraskuulle väliselle ajalle veden lämpötilan laskettua alle kymmenen asteen. Taimenet kutevat pienissä puroissa ja suurten jokien sivuhaaroissa. Kutualueet ovat koski- ja virtapaikkoja, joiden pohjassa on kutemiseen sopivaa soraa. Tyypillisesti kutualueiden vedensyvyys on hyvin matala. Hämärän aikaan taimenet ovat aktiivisimmillaan kutupuuhissaan ja niiden touhuja voi seurata vaikka lampun valossa. Taimenkannat ovat suuressa osassa maata uhanalaisia pohjoisinta Suomea lukuunottamatta. Bongaa taimen!

Katso vaikka nämä:

Taimenen kalastus onnistuu syksyllä, mutta edellyttää vastuullisuutta. Taimenet aktivoituvat syksyn edetessä ja niiden kalastus on parhaimmillaan syyskuusta joulukuulle välisellä ajanjaksolla. Merellä ja sisävesillä taimenet liikkuvat syksyllä lähellä rantoja ja vesien pintakerroksessa, jolloin ne ovat kalastajan tavoitettavissa. Taimenen kalastajan tulee tietää sallitut pyyntimitat eri alueilla ja rauhoitusalueet. Tärkeää on osata erottaa villit luonnossa syntyneet ja istutetut taimenyksilöt toisistaan. Istutetun taimenen tunnistaa pois leikatusta rasvaevästä. Sormenpään mallinen pehmeää kudosta oleva rasvaevä sijaitsee pyrstön ja selkäevän välissä. Luonnossa syntyneellä villillä taimenella rasvaevä on selvästi erottuva. Villi rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kokonaan merialueilla ja maan eteläosien sisävesissä, sekä useissa yksittäisissä vesistöissä eri puolilla Suomea. Saaliiksi tulee valikoida istutuksista peräisin olevia kaloja, joilta rasvaevä on leikattu pois. Pohjois-Suomessa on paikoin villejä taimenkantoja, jotka kestävät kalastusta. Taimen on rauhoitettu joessa ja purossa syyskuun alusta marraskuun loppuun. Muistetaan ottaa huomioon kalastusta ohjaavat säädökset. Kireitä siimoja taimenvesille!

Katso vaikka nämä:

Halajaako mieli jo pilkkijäille? Viime vuosina yleistynyt laituripilkintä mahdollistaa pilkkikauden jatkumisen vaikka ympäri vuoden. Laituripilkintää voi harrastaa useimmilla yleisillä laitureilla ja yleiskalastusoikeuksiin kuuluvana pilkkiminen on kaikille mahdollista ilman kalastonhoitomaksun suorittamista. Laituripilkintään soveltuvat kaikki samat vavat kuin perinteiseenkin pilkintään, mutta myös erityisesti laituripilkintään valmistettuja pidempiä (pituusrajoitus 1m) vapoja on saatavilla ja niitä on myös helppo askarrella itse esimerkiksi onkivavan kärkipaloista tai vanhasta virvelistä.  Vieheistä suosituimpia ovat erilaiset pienehköt mormuskat ja tapsipilkit, joiden koukkuun kannattaa pujottaa kärpäsentoukkia tai madon pala. Lisäksi mukaan kannattaa napata jokin istuin sekä astia mahdollisille saaliiksi otettaville kaloille. Ja kuten hyvällä kalareissulla ainakin, eväitä ei tule unohtaa! Laituripilkille ei ole pakko lähteä yksin, Suomessa järjestetään useita kymmeniä laituripilkkikisoja vuosittain, parhaimmillaan ne ovat mukavia sosiaalisia tapahtumia, sillä  juttukavereita löytyy aivan läheltä.

Katso vaikka nämä:

Nyt on hyvä hetki miettiä mitä kalaa jouluna herkutellaan. Silakkamarinadit ovat oiva joulupöydän herkku. Ne voi tehdä valmiiksi pari-kolme päivää ennen aattoa. Samalla etikkapohjaisella alkuliemellä voi marinoida yhdellä kertaa useamman eri silakkamarinadin fileet. Sitten vaan 2. liemiin tai kastikkeisiin oman maun mukaan lempiainekset. Tavallisimpia lienee tämän kirkaspohjaisen lisäksi sinappi- ja valkosipulisilakat. Nimensä mukaisesti näihin silakoihin tulee himo ja purkki on tyhjä ennen kuin huomaatkaan.

Perinteinen joulun graavikala puolestaan syntyy lohi- tai kirjolohifileestä karkealla merisuolalla, aavistuksella sokeria ja reilulla nipulla tilliä maustaen. Maustumisaika riippuu fileen koosta ja lämpötilasta, mutta hyvä yleisohje on antaa maustua vuorokausi jääkaapissa. Vaihtelua joulupöytään kaipaavan kannattaa kokeilla graavikalan mausteeksi myös kanelia, sipulia, punajuuren lientä, sitruunaa tai rosépippuria ja hunajaa. Mausteita vaihdellen saa yhdestä lohifileestä useamman juhlaherkun. Maistuvaa joulua!

Katso vaikka nämä:

Turon upottaminen veteen on helppo ja tehokas keino lisätä kalakantaa. Turot myös lisäävät vesiluonnon monimuotoisuutta, sillä niistä hyötyvät kalojen lisäksi myös monet muut vesieläimet. Ahven ja monet muut keväällä kutevat kalat tarvitsevat kutualustan. Yleensä kutualustana on vesikasvillisuus, mutta jos kasvillisuutta ei ole, tulee ongelma. Suurin osa merialueen rannikosta on rakennettua ja rakentamisen myötä häviävät myös kutupaikat. Järvialueella pulaa kutupaikoista on etenkin kaupunkialueilla ja niiden läheisyydessä. Luonnollisten kutupaikkojen puuttuessa, toimii turo erinomaisena korvikkeena.

Hyvä turo syntyy rantaveteen upotetusta joulukuusesta tai -männystä. Turo ankkuroidaan paikoilleen siihen kiinnitettävällä painolla, joka voi olla esimerkiksi tiiliskivi. Kiinnittämiseen tulee käyttää luonnossa hajoavaa materiaalia, vaikkapa hamppu- tai sisalnarua.

Vapaa-ajankalastajat ovat järjestäneet turotapahtumia jo pian 10 vuoden ajan. Kaikille avoimissa yleisötapahtumissa halukkaat ovat päässeet osallistumaan kalakantojen hoitoon upottamalla joulukuusensa jään alle turoksi. Paikalliset kalastusseurat ovat järjestelyissä tiiviisti mukana ja auttavat sekä opastavat kuusten upottamisessa. Turotapahtumia järjestetään myös tulevana loppiaisena. Turojen upottaminen vaatii aina vesialueen omistajan luvan. Jos siis haluat upottaa turon esimerkiksi mökkirantaasi, tulee sinun ensin hakea lupa vesialueen omistajalta. Auta sinäkin kalat kutemaan!

Katso vaikka nämä:

Suhtaudutko kalastukseen  fiilistellen, hakien hyvää oloa? Vai innostutko teknisemmästä, ehkä hieman tavoitteellisemmasta suorittamisesta? Kumpi tahansa  tapasi onkaan, kalastus tarjoaa paljon elämyksiä. Haastammekin tänä vuonna kerryttämään niitä kaikkina vuodenaikoina. Tulosta tai tallenna älypuhelimeen haastelista käyttöösi, inspiroidu vinkeistä ja suuntaa kalalle. Vuoden lopussa lupaamme että olet monta kokemusta rikkaampi ja oppinut myös uutta.

Kireitä siimoja!

Some