Silakanlitkaus
Silakanlitkaus on maksuton yleiskalastusoikeus, joten kynnys lajin kokeiluun on matala. Moni jääkin koukkuun tähän leppoisaan lajiin, jolla saa helposti itse kalastettua maittavaa, terveellistä ja vastuullista lähiruokaa.
Mitä on silakanlitkaus?
Silakkaa litkataan vavan siimaan kiinnitetyllä litkalla eli noin 2 metrin pituisella siimalla, johon on kiinnitetty noin kymmenkunta kiiltävää koukkua. Litkan alapäässä on paino litkan viemiseksi haluttuun syvyyteen. Syöttejä ei silakanlitkauksessa tarvita. Pelkät hopeiset tai kultaiset, kiiltävät koukut riittävät, sillä ne muistuttavat riittävästi silakalle maittavaa eläinplanktonia. Osa kalastajista askartelee litkaan silti erilaisia kiiltäviä lisähoukuttimia. Tällaisia voivat olla vaikkapa hopeiset lippalehdet tai hologrammiteipin pätkät. Osa käyttää litkassa jopa vilkkuvia valoja. Pitkä vapa helpottaa kalastusta. Se vähentää myös koukkujen sotkeentumista kalojen irroitusvaiheessa. Vavan kannattaa ehdottomasti olla käytettävää litkaa pidempi.
Hyviä silakkapaikkoja
Silakka elää Itämeressä, viihtyen suurimman osan vuodesta avoimilla selkävesillä. Silakan litkaamisen aika on keväisin ja syksyisin, kun silakka saapuu rannikkovesiin kutemaan. Silakoita kannattaa litkata mm. merenselkien välisistä kapeista salmista. Käytännössä sillat ovat mainioita paikkoja litkaamiseen ja usein keväisin silakanlitkaajia voikin bongata silloilta pitkinä riveinä. Jyrkät kalliorannat ovat myös hyviä paikkoja litkaamiseen.
Jos käytössäsi on vene, kannattaa suunnata vaikkapa sisäselkien muutamien metrien syvyisille matalikoille, joiden tuntumassa kutuparvet usein viihtyvät.
Silakka on vastuullista lähiruokaa
Silakka on maittavaa, terveellistä ja monipuolista lähiruokaa. Lisäksi syömällä silakkaa autat myös Itämerta vähentämällä rehevöittävää fosforia. Silakat valmistuvat helposti perinteisesti paistamalla, pihveinä tai silakkalaatikossa. Ulkoruoanlaittoa rakastava suosii menetelminä savustamista tai hiillostamista. Kevään juhlapöytiin silakka sopii erinomaisesti marinoituna. Voit kokeilla silakan päälle myös vaikkapa wasabia tai yrttipestoa. Vain mielikuvitus on rajana.
Ruokaviraston turvallisen käytön ohjeissa suositellaan kalaa syötäväksi 2-3 kertaa viikossa monipuolisesti ja lajeja vaihdellen. Silakka sisältää runsaasti niin terveellisiä Omega 3 -rasvahappoja ja D-vitamiinia. Dioksiinien päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisin sopimuksin, mikä näkyy siinä, että Itämeren silakan sisältämät haitta-ainepitoisuudet ovat pienentyneet jopa puoleen 2000-luvun alusta lähtien. Lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien ei kuitenkaan kannata syödä isoja silakoita (yli 17 cm) useammin kuin 1–2 kertaa kuukaudessa.
Tiesitkö, että silakka on Varsinais-Suomen maakuntakala.