Luvattomat padot

Saako luvattoman padon rakentaa ja jos ei niin kuinka suuren? – Kuinka toimit, kun törmäät rötöstelyyn vesillä

Kalavesillä liikkuessaan saattaa eteen tulla uusi aivan omin pikku kätösin kaivinkoneella rakennettu saari tai pato, jonka on tehnyt kaksijalkainen majava vesivaneria hyödyntäen, onpa joskus lammen pinta yön aikana tippunut ja rantaviiva siirtynyt ulapalle metrikaupalla. Kaikki edellä mainitut esimerkit vaativat vesilain mukaisen lupakäytännön ja luvan myöntää tai on myöntämättä aluehallintovirasto. Vesilain mukaiset luvat maksavat tuhansia euroja eivätkä lupahakemusasiakirjatkaan konsultin tekemänä ilmaisia ole.

Edellä mainitut asiat edesauttavat valitettavasti oman käden oikeutta; puro padotaan omalla luvalla ja padon alapuoliset kalat taimenista kivisimppuihin uivat sen jälkeen selkäuintia. Jälkiseuraamuksena alapuolinen asukas valittaa veden vähyydestä kuntaan tai paikalliseen ely-keskukseen. Onpa soitettu hätänumeroonkin, josta asia tipahtaa poliisin kautta vesilain valvojan kirjoituspöydälle tai sähköpostiin.
Jotta asia ei olisi yksinkertainen, on vesilain valvojatahoja kaksi; paikallinen ely-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Valvontaviranomaiset suorittavat omat tarkastuksensa ja ely-keskuksen ja kunnan viranomaiset ovat tarvittaessa yhteydessä toisiinsa sopien jatkomenettelystä. Hallintopakkokeinoja eli uhkasakkomenettelyä ja teettämisuhkaa voi käyttää vesilain mukaisissa asioissa ainoastaan aluehallintovirasto. Prosessit voivat olla pitkiä kuulemismenettelyineen ja aluehallintoviraston päätöksistä voi valittaa edelleen muutoksenhakutuomioistuimiin.

Ilmoita viranomaisille

Jotta vesillä havaittu ilmiselvä epäkohta saadaan asianmukaisesti vireille, kannattaa ehdottomasti olla viranomaisiin yhteydessä kirjallisesti; mitä on tapahtunut, missä (paikkatieto on erittäin tärkeä, kartta mukaan) ja koska. Ilmoitukseen ehdottomasti ilmoittajan yhteystiedot mukaan, mikäli viranomaisella on tarvetta täsmentäviin kysymyksiin. Viranomaisen puhelinvastaajaan aamuyöllä klo 03:00 liikuttuneessa tilassa jätetyt viestit kannattaa jättää väliin. Nimi alle reilusti eikä ilmoittajan tarvitse lähteä syyllisiä osoittamaan sen kummemmin; tarvittaessa rikostutkinnasta vastaa poliisi.

Prosessin eteneminen voi olla hidasta

Kuten edellä todettiin, hallintopakkoprosessit ottavat valitettavasti aikaa. Terveyttä ja turvallisuutta akuutisti uhkaaviin ongelmiin viranomainen voi reagoida ripeästi mutta muut prosessit ottavat valitettavasti aikaa. Ilmoittajasta, joka usein on myös haitankärsijä, ajan kuluminen voi tuntua välillä kohtuuttomalta; mitään ei tunnu tapahtuvan. Kun Karpollekaan ei voi enää valittaa niin valveutunut kansalainen voi laittaa viranomaiselle hallintolain mukaisen (kirjallisen) tiedustelun joko kunnan, ely-keskuksen tai aluehallintoviraston kirjaamon kautta. Hallintolain 5:23 §:n mukaan Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä ja viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Mikäli vastausta ei kuulu tai sen sisältö ei syystä tai toisesta tyydytä, voi viranomaisen toiminnasta tehdä esim. kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka tutkii, onko viranomainen tai virkamies ei noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuutensa. Oikeusasiamies tutkii ja antaa ratkaisunsa tietyn ajan kuluessa.

Kuva ja teksti: Jukka Kotola

Case Seestaanjoki

Lahden Nastolassa virtaava Seestaanjoki on hyvä esimerkki siitä, miten luvattomien patojen poistaminen voi parhaassa tapauksessa edetä. Vuonna 2015 kaupungin ympäristöviranomaiselle tuli nimettömänä e-palautejärjestelmän kautta toimenpidepyyntö kahden luvattomaksi oletetun padon purkamiseksi, jotka estivät kalojen liikkumista Seestaanjoessa. Kaupungin ja ELY-keskuksen viranomaiset alkoivat selvittämään patorakennelmien lupatilannetta ja kävi ilmi, että nykyiset kiinteistöjen haltijat eivät olleet rakentaneet patoja, eikä heillä ollut tietoa kuka padot oli tehnyt. Padot oli ilmeisesti tehty vanhojen myllyrakenteiden poistotöiden yhteydessä pitämään vedenpinta ennallaan. ELY antoi kohteista lausunnot, jonka mukaan kiinteistönomistajien tulee sallia padon muuttaminen kulkukelpoisiksi kaloille, tai padoille pitää hakea vesilain mukainen lupa. Lopulta molempiin patoihin saatiin tehtyä kulkuväylät kaloille hyvässä yhteisymmärryksessä maanomistajien kanssa Lahden kaupungin ja Porvoonjoen vesiensuojeluyhdistyksen vesistökunnostuhankkeissa. Patojen muokkaaminen vapautti Seestaanjoen kokonaan nousuesteistä ja loi edellytykset taimenkannan palauttamiselle.

Kuva ja teksti: Matti Kotakorpi