Lohisoppa kiehuu jälleen – SVK vaatii uistelijoiden tarpeiden huomioon ottamista kalastuksen ohjauksessa

Kuluneena syksynä media on täyttynyt EU:n esityksestä kalastussäännöksi, jossa kiellettäisiin Suomen lähivesien kaupallinen silakan kalastus sekä lohen kaupallinen kalastus Merenkurkkua eteläisemmillä alueilla Pohjanlahdella ja Ahvenanmerellä. Samalla lohen vapaa-ajankalastukseen asetettaisiin entistä tiukempaa sääntelyä.

Lokakuun lopulla selviää, millä säännöin lohen kalastus on ensi vuonna mahdollista. Vapaa-ajankalastajien toiveissa on, että harrastus saisi jatkua ja turhia rajoituksia poistettaisiin. Samaan aikaan taustalla on huoli Itämeren kalakantojen tilasta. Kuva: Janne Rautanen.

Lohen uistelun osalta määräys tarkoittaisi kalastuksen kieltämistä kansallisin säädöksin Selkämeren ja Ahvenanmeren uistelualueilla, niin sanotun neljän merimailin rajan sisäpuolella. Lohen uistelua tulisi koskemaan sama sääntö kuin Itämeren pääaltaalla eli saaliiksi saisi ottaa yhden rasvaeväleikatun lohen vuorokaudessa kalastajaa kohden.

Kuluneena vuonna vapaa-ajankalastaja on saanut ottaa kaksi (myös rasvaevällistä) lohta saaliiksi toukokuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana, niin kutsutun neljän merimailin rajan sisäpuolelta. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) vuonna 2022 tekemän lohen uisteluselvityksen mukaan Ahvenanmerellä vain joka neljäs lohi ja Pohjanlahdella joka kolmas lohi ovat istutettuja kaloja, jotka kelpaisivat ainoastaan jatkossa uistelijoiden saaliiksi.

Merenkurkusta pohjoiseen Perämeren alueella lohia voitaisiin EU:n esityksen mukaan kalastaa kaupallisesti sekä jatkaa vapaa-ajankalastusta kansallisin säädöksin neljän merimailin rajan sisäpuolella toukokuun alusta elokuun loppuun välisenä aikana. Suomenlahdella kalastus jatkuisi kuten tähänkin asti.

Lohen kalastuksen ohjaus

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES antaa vuosittain suosituksen kalastuksen järjestämisestä. Lohen kalastuksen rajoittamisen syyksi ICES osoittaa ruotsalaisen kalatautiepidemiasta kärsineen Ljungan joen lohikannan heikkoa tilaa. Varovaisuusperiaate on viety äärimmilleen, sillä ICES olettaa, että Ljungan joen lohiyksilöitä voisi päätyä saaliiksi myös Suomessa. Tähän mennessä geeninäytteiden perustella näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Pohjanlahdelle lohisaalin enimmäismääräksi ICES:n ehdotus on 60 000 lohta.

Lopulliset kalastussäännöt kalastuksen järjestämiseksi saadaan Euroopan komissiolta, joka kalastusasetuksessaan määrää, paljonko ja missä merialueella voidaan kiintiökalalajeja kalastaa. Silakan kalastuksen osalta komission esitys on ollut, että silakkaa ei kalastettaisi Suomen lähivesiltä ollenkaan ja lohen kalastuksessa noudatettaisiin pääpiirteittäin ICES:n suositusta.

Suomen kanta neuvotteluissa on ollut, että lohen kalastusta voitaisiin jatkaa kuten kuluneena vuonna, mutta kaupallisen kalastuksen kiintiötä Pohjanlahdella voitaisiin pienentää 50 000 loheen komission esittämästä 53 967 lohesta. Vähennysesitys johtuu Tornionjoen heikoista lohen noususta kuluneena vuonna.

Vapaa-ajankalastajien kanta lohen kalastukseen

SVK on huolissaan siitä, että onko Suomen kantaan kirjattu kaupallisen kalastuksen 50 000 lohen kiintiö riittävä ja varovaisuusperiaatteen mukainen toimenpide ottaen huomioon Tornionjokeen tänä vuonna nousseiden lohien pienen (20 000 kpl) määrän sekä nousulohien määrän putoamisen 79 prosentilla vain kahdessa vuodessa.

SVK katsoo kuitenkin, että jos lohen merikalastus sallittaisiin ICES:n ja komission ehdottamalla tavalla vain Perämerellä, lopettaisi se käytännössä suomalaisten merellä harjoittaman kansallisesti arvokkaan lohen vapaa-ajankalastuksen. Vuonna 2022 saatiin mereltä uistelemalla 850 mitallista lohta. Viime vuonna yhden lohen hinnaksi muodostui välittömät uistelukulut huomioon ottaen 1 150 euroa, joka tekee kokonaissaaliin arvoksi lähes miljoona euroa.

Yksi venekunta käytti rahaa lohen uisteluun keskimäärin noin 3100 euroa kaudessa ja uistelukaluston arvo oli keskimäärin lähes 40 000 euroa venekuntaa kohden. Taloudelliset tappiot muun muassa matkailuyrittäjille sekä kalastusvälinekaupalle olisivat mittavat, jos kaavaillut rajoitukset tulevat voimaan. Uistelijoille koituvasta harmista puhumattakaan.

Jotta uistelun edellytykset säilyisivät Itämerellä jatkossa kalastuksellisesti mielekkäänä, on SVK tehnyt yhteisen kannanoton Euroopan Vapaa-ajankalastajien kanssa (EAA, European Anglers Alliance) Itämeren lohenkalastusmahdollisuuksista vuonna 2024. Kannanoton keskeisin viesti on, että lohen uistelua rajoittava neljän merimailin raja voitaisiin poistaa ja kalastus voitaisiin järjestää kansallisin säädöksin. Saaliiksi voitaisiin ottaa myös kestävien lohikantojen luonnossa syntyneitä yksilöitä.

Kalastuksen järjestämisessä tulee kuitenkin ottaa huomioon lohikantojen tila ja mitoittaa kalastus kestävälle tasolle. Mikäli lohen nousu Perämeren jokiin jatkuu heikkona myös ensi vuonna, voivat myös lohenuistelijat vapaaehtoisesti vähentää saaliiksi otettujen lohien määrää. Kalojen vapauttamisen lisääntyessä tulee erityisesti ottaa huomioon kalojen asianmukainen käsittely ja varustautua lohien vapauttamiseen tarkoituksenmukaisin välinein.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös