Suomen Vapaa-ajankalastajat: Pimeneviin syysiltoihin saa jännitystä lirkkimällä – otsalamppu päähän ja rantavesiin kaloja etsimään
Viime vuosina on Suomessa kasvattanut suosiotaan lajikalastus, jossa vapavälineillä yritetään saada saaliiksi mahdollisimman monta eri kalalajia. Tähän myös fongaukseksi kutsuttuun harrastukseen on myös kehitetty oma kalastusmuoto, lirkkiminen, joka tarkoittaa lähinnä pienten kalojen ongintaa lyhyen vavan siiman, painon, koukun ja syötin avulla.
Lirkkimistä harrastetaan pääsääntöisesti pimeällä otsalampun valossa rantavedessä kahlaten, joten se on erityisen mielenkiintoista ja jännittävää syksyisin, kun pimenevät syysillat alkavat haitata muuta kalastusta. Sitä kannattaa kokeilla myös siksi, että se rinnastetaan yleiskalastusoikeuksien piiriin kuuluviin onkimiseen ja pilkkimiseen, joten sen harjoittamiseen ei tarvita minkäänlaista lupaa.
Se on myös oiva tapa tutustua erilaisiin kalalajeihin, ja myös sellaisiin, joita ei välttämättä saada saaliiksi päivänvalon aikaan. Tällaisia lajeja ovat muun muassa simput, kivennuoliainen ja merialueella tokot ja kivinilkka, mutta myös esimerkiksi useimmille tutut ahven, kiiski, ja made ottavat lirkkionkeen. Myös kampela ja piikkikampela saattavat siihen napata.
Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Antila korostaa, että koukun ja syötin kannattaa lirkkiessä olla todella pieniä ja siimankin hyvin ohutta tai monet kaloista jäävät saamatta. Kannattaa siis kaivaa pakista pienimmät mahdolliset välineet tai käydä kalastusvälineliikkeessä hankkimassa micro-koon koukkuja ja siimaa.
”Jo pelkkä vedenalaisen luonnon tarkkailu on mielenkiintoista myös ilman kalastusvälineitä ja monet hämmästyvät elämän paljoutta, kun pääsevät ensimmäistä kertaa katselemaan matalia pohjia otsalampun valokeilassa. Vaan rehellisyyden nimissä on sanottava, että kaikille kalastushenkisille tulee tässä touhussa hinku testata omia kalastustaitojaan”, Antila hehkuttaa.
Lirkkimiseen käy Antilan mukaan pitkä- ja jäykkäkärkinen pilkkivapa, mutta parhaan lirkkiongen saa tehtyä noin metrin mittaisesta virvelin tai onkivavan kärkiosasta. Lirkkijän varusteisiin kuuluvat myös pitkävartiset saappaat, pieniä syöttejä, kuten kärpäsen toukkia ja madonpätkiä, kirkas otsalamppu sekä turvallisuutta lisäävät pelastus- tai kelluntaliivit.
Lirkkimisen avuksi kannattaa ottaa reissulle mukaan myös pieni perhoshaavi, johon koukkuun tarttunut kala on helppo koukata. Lirkkiä voi myös laiturilta vatsallaan maaten ja tällöin mukavuutta lisää makuualusta.
Helpoin tapa aloittaa lirkkiharrastus on tehdä ensimmäinen kokeilureissu vaikkapa tutulle uimarannalle. Paras aika lirkkimiseen on illan hämärässä, mutta kannattaa valita ilta, jolloin ei juurikaan tuule ja veden pinta on ehjä.
Kalat etsitään valon avulla, ja kun ne on löydetty, kahlataan varovasti kalan lähelle ja tarjotaan syöttiä sen kuonon eteen. Kun lirkkijän taidot kehittyvät, hän voi etsiä lisää sopivia kalapaikkoja. Esimerkiksi rantapenkereen kivikot voivat olla tuottoisia lirkkiapajia, sillä ne tarjoavat suojaa esimerkiksi mateelle, simpuille ja kivennuoliaisille.
Suomen Vapaa-ajankalastajat muistuttaa myös, että mm. mato-onginta- ja heittokalastuskausi jatkuvat myöhäiseen syksyyn asti ja tuottavat hyviä ahven-, hauki- ja särkikalasaaliita. Järjestön teemavuosi 2023 Kalastus maistuu tarjoaa ideoita ja inspiraatiota, miten oppia käsittelemään omaa saalistaan ja hyödyntämään sitä kotikeittiössä sekä tutustua monipuolisesti kalastusharrastukseen ja löytää siitä uusia puolia.
Kalastus maistuu! -vuoteen voi osallistua kuka tahansa inspiroitumalla kampanjasivuston 52 tapaa innostua kalastuksesta -vinkeistä, resepteistä ja haastelistoista. Lue lisää: vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu.
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat
kalatalousasiantuntija Janne Antila, puh. 045 630 4280, sähköposti: janne.antila@vapaa-ajankalastaja.fi
tiedottaja Jaana Vetikko, puh. 050 5257806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000 kalastuksen harrastajaa.