Suomen Vapaa-ajankalastajilta Suomen merilohikantojen linjapaperi selvittää, miten vaelluskalakantoja voidaan vahvistaa

Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) on julkaissut Issuu-julkaisun Suomen merilohikantojen linjapaperi. Se perustuu järjestön vuosille 2022-2026 laadittuun toimintastrategiaan, jonka yhdeksi missioksi on määritelty ”Työskentely kestävien kalakantojen ja puhtaampien kalavesien puolesta”. Loheen liittyviä strategian painopisteitä ovat ”Vaikuttavat teot kalavesien ja vaelluskalakantojen parantamiseksi.”

Merilohikantojen linjapaperissaan SVK korostaa, että kaupallisen lohenkalastuksen ohjauksen tavoitteena tulee olla sekakantakalastuksen vähentäminen ja kalastuksen painopisteen siirtäminen kutujokiin tai alimman vaellusesteen alapuolelle jokisuussa tai jokisuiston läheiselle merialueelle. Kalastus on mitoitettava kestävällä tavalla, eikä lohen kalastuskuolevuus merellä saa aiheuttaa uhkaa vahvoille kalakannoille tai estää heikkojen lohikantojen toipumista.

Lohen vapaa-ajankalastusta ei järjestön linjan mukaisesti ole syytä lisää rajoittaa ilman vahvoja perusteita. Jo nyt lohen vapaa-ajankalastusta säädellään Suomen merialueella ajallisin rajoituksin ja kalastajakohtaisin saaliskiintiöin, sekä tehokkaiden pyydysten, kuten loukkujen ja isorysien käyttökielloilla. Sääntelyn perusteena on oltava ensisijaisesti kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin neuvonanto.

SVK:n näkemyksen mukaan vapaa-ajankalastuksessa Suomen alueella Pohjanlahdella tai Suomenlahdella lohen vetouistelu ei aiheuta ongelmia villeille lohikannoille, sillä uistelun vuosittaiset lohisaaliit ovat pieniä, vain noin 500-1000 lohta vuodessa.

Jokialueilla saaliskiintiöt hyvä keino rajoittaa saaliin määrää

SVK:n linjauksen mukaan Suomen sisäisillä jokialueilla ja rajajoilla lohenkalastus tulee mitoittaa kestävällä tavalla kunkin kutujoen lohikannan mukaisesti siten, että joen lohikanta tuottaa tieteelliseen arvioon nähden lähes maksimaalisen määrän luonnossa syntyneitä poikasia.

Järjestö pitää saaliskiintiöitä hyvänä keinona rajoittaa saaliin määrää lohikantojen tilan niin vaatiessa. Lisäksi jokialueiden kohdekohtaisilla kalastussäännöillä tulee kalastusta ohjata niin, että lohikantojen tila tai kehittyminen eivät vaarannu.

SVK suosittelee lohen viehekalastuksen kohteiksi ensisijaisesti jokia, joiden luontaisesti lisääntyvä lohikanta on elinvoimainen, vahva ja kalastusta kestävällä tasolla. Lohen vapaa-ajankalastukseen sopivat myös sellaiset joet, joiden lohikantaa ylläpidetään istutuksin ja kalasto mahdollistaa kestävän kalastuksen.

Aluetaloudelliset hyödyt tunnustettava

Järjestön mukaan myös lohen vapaa-ajankalastuksen sosioekonominen arvo olisi tunnustettava ja otettava huomioon kalastuksen ohjauksesta päätettäessä. Lohenkalastuksen vaikutuksia selvitettiin Tornionjoen osalta vuodelta 2017. Tuolloin sen alueen ulkopuolelta tulleiden kotimaisten kalastusmatkailijoiden aluetaloudelliset vaikutukset jokivarren kunnissa olivat 10,8 miljoonaa euroa.

Muilta lohijoilta ei ole yhtä tarkkoja tietoja, mutta loheen perustuva kalastusmatkailu tuottaa jokivarsien kunnissa koko Suomessa varmuudella yli 15 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään kotimaiset kalastusmatkailijat huomioon ottaen.

SVK:n Suomen merilohikantojen linjapaperi kokonaisuudessaan täältä.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös